Ahti-Katti apulaisena - Sitruunoita suolaan... ?!

Pääsiäinen tuli ja meni - kaikki sitruunat eivät ehtineet ruokiin ja leivonnaisiin. Vappuun ja simantekoon tietysti voisi ne säästää, mutta mitähän jos kokeilisia tehdä suolattuja sitruunoita säilykkeeksi.
 Ja jos näyttää onnistuvan hyvin, niin eräässä isossa marketissa saisi sitruunoita 1 euron kilohintaan.

Tällä tavoin säilöttyjä sitruunoita tehdään yleensä pienistä ja ohutkuorisista sitruunoista kokonaisina mm. marokkolaisessa keittiössä.
Nyt kuitenkin meille Suomeen tuodaan näitä erilaisia ja eri lajikkeista peräisin tuotettuja sitruunoita, joten yhden ohjeen mukaan ne kannattaa leikata isoiksi lohkoisi tai tehdä syvät ristiviillot suolan imeytymisen helpottamiseksi.

 Säilyminen perustuu osmoosiin ja suolaliemen muodostumiseen sitruunoiden omasta irtoavasta mehusta kuten suolakurkuillakin.

 

 Tiukkaan kun ne purkkiin latoo, niin ilmataskuja ei jää. Kuukauden säilytyksen aikana kun välillä vielä käy purkkia kääntelemässä, niin sitruunat säilyvät suolaliemessä tasaisesti.

 Huoneenlämmössä saavat sitten sitruunat liemineen levätä ja tekeytyä. Tarkoituksena olisi valmistaa marokkolaista taginea kunnon mausteilla omasta karitsanlihasta.

Kevätmuuttajat ilon aiheena!

Kevään merkkejä ovat kaikki ne "kevääntuojalinnut", joita joka päivä havaitsee tuolla ulkosalla.

Eilen todella vaihtelevasta aurinkoisesta ja lumituiskusta huolimatta näin ensimmäistä kertaa muutaman minulle tärkeän kevätmuuttajan.

Yksi niistä oli torpan pihalla 'tik-tik-tik' -lauluaan laulava punarintauros (Erithacus rubecula). Kuvaaminen omalla kameralla ei onnistunut, mutta lainasin muutaman upean kuvan googlesta.

Kuva lainattu forsblom.1g.fi


















Eilen saapasteli myös yhdellä pellolla komea kurkipariskunta (Grus grus) . Ne ovat tulleet samalle pellolle jo vuosia. Aina niiden paluuta odottaa ja pelkää, että jotakin olisi sattunut ja toinen tai molemmat olisivat poissa.

Kuva lainattu Kainuun Luontokuvilta.

Töyhtöhyyppiä (Vanellus vanellus) on jo näkynyt useita päiviä. Ne olivat ilmeisesti ensimmäiset ei-pihalinnut, jonka tyttäreni pienenä tunnisti 'Tofsvipa'.
Kuva lainattu Suomen Luontokuvilta.
K

Vinttigallerian aarteita: Rondella nro 1497

Pääsiäisen kunniaksi kuvasin tämän uraaninkeltaisen Rondella -nimisen maljakon. Tamara Aladin suunnitteli sen Riihimäen Lasi Oy:lle. Tuotannossa Rondellat olivat vuosina 1968-1972. Eli retroja ovat kuin ovatkin.

Valmistusteknisesti ne ovat muottiin kiinnipuhallettua lasia; uraaninkeltaisena ja kirkkaasta lasista.

Rondelloita on kahta eri kokoa. Kuvassa on pienempi malli. Niiden korkeus on noin 18-20cm ja ne painavat noin 1,3kg.
Suurempi on  25 cm korkea, leveys 10 cm x 10 cm, paino 1.827 kg. Suuremmassa mallissa on kyljessä kaksi päällekkäin olevaa "rondellaa" eli kuviota, kun pienemmässä on vaintuo yksi.


Pienempiä Rondelloita myydään tällä hetkellä noin 50-65 euron hintaan.

Ihan uusi tuttavuus 'First Yellow'

Mummonmökkiin ja torppaan kuuluvat tietysti ne pelargoniat eli pelakuut. Kevätpuutarhamessuilta löytyi tämä minulle ihan uusi tuttavuus 'First Yellow', nimensä mukaisesti Ensimmäinen Keltainen.

Kukkanuppuja on jo näkyvissä, mutta en oikein tiedä pitäisikö ne poistaa, jotta kasvuvoima ei tyrehtyisi kukintaan - toisaalta haluaisin ehdottomasti nähdä kukat.

Kukkivana en ole sitä nähnyt, mutta myyjä kertoi kukinnon olevan sitruunankeltainen. Kerranaisuutta en ymmärtänyt edes kysyä, niin täpinöissäni oli jo pelkästä väristä.

Pienihän tuo istukas on, mutta kokoisena hankin torppaan ensimmäisenä keväänä samaisilta kevätmessuilta 'Mårbackan' ja hyvin se on selvinnyt nämä vuodet.

Innolla odottelen Keltaiseni kasvua.

Virvottu ja varvottu tuoreeks' ja terveks'

Viime sunnuntaina minua ilahduttivat pääsiäisnoidat eli trullit. Ihania nuo pienet virpojat, jotka pitävät yllä tuota vanhaa virpomisperinnettä. Itsekin aikoinani oli tuli trullina juoksennetua kylillä ja oli se vaan jännään touhua.

Sain kauniita ja huolella askarreltuja itsetehtyjä vitsoja palkaksi virpomisesta.

Maatiaiskanojeni pääsiäisateria!

Pientä herkuttelua meidän neljälle kanalle ja Yrjänä-kukolle on kiehumassa liedellä.

Menu koostuu makaronipadasta, joka on höystetty porkkanan ja lantun kuorilla, tuoreparsan pätkillä sekä kuorilla, maustamattomalla tuorejuustolla, tomaattipyreellä.

Tiedän, että tämä herkku uppoaa niihin vauhdilla. Muutenkin teen aina ns. kanapuuroa niille kaikesta ruoan- ja raaka-aineiden tähteistä. Saavat ne kyllä vähän kanarehuakin, mutta mieluiten ne syövät tätä "kotiruokaa".
Parempi siis kierrättää hyvät tähteet eli "raaka-aineet" ensin kanalan kautta muniksi ja sitten kompostoida jäännökset muhevaksi mullaksi.

Pimeän talvikauden jälkeen munintakin on taas piristynyt - kukin kana munii munan päivässä ja pitävät joka 7. päivän lepoa.

Lisää kriinumeita Kevätpuutarhamessuilta 2017

Tämän vuoden haave oli löytää sopuhintaan Kevätpuutarhamessuilta erivärisiä kriinumeita. Ja niin sitä onnisttuttiinkin ihan roppakaupalla.

Illalla kotona sitten kaikki kriinumin sipulit ja samassa kaupassa tulleet "poikaset" tuli irrotettua emosipulista ja istutettua väliaikaisratkaisuna 5 litran sankoihin. Kaikkiaan 13 sipulia on upotettu multaan kasvamaan.

Toiveissa on valkoisia, vaaleanpunaisia ja kirkkaanpunaisia kriinumin kukintoja.