Maustepurkkeja 1980-luvulta

Paraatipaikalle pääsivät myös Arabian maustepurkit. Joskus 1980-luvullahan niitä on käsittääkseni valmistettu ja ne kuuluvat Raija Uosikkisen Sininen keittiö -sarjaan.

Purkeissani on vanilja, inkivääri, neilikka, kaardemumma ja suola. Kahteen voi itse laittaa omaa suosikkiaan ja nimikoida purkit. Sarjaan kuuluu myös: kaneli, sinappi, mustapippuri, valkopippuri, maustepippuri, curry, paprika ja oregano - siis tyypillisiä sen ajan käytössä olleita mausteita. Sarjaa on valmistettu myös ruotsinkielisillä teksteillä.
Purkeistä pyydetään tällä hetkellä 15-25 euroon kappale. Nimikoimattomia voi saada 10 euron kintaan.

Sini-valkoiset purkit sopivat hyvin myös Suomi 100 vuotta -juhlan kunniaksi päätyä esille.

Pikkuhyllyn paluu keittiön seinälle

Pikkuhylly pääsi takaisin paikalleen keittiön seinälle maalauksen jälkeen. Kahviaddiktina pitää aina olla varana pari pakettia mielestäni hyviä peruskahveja - jos vaikka" kahvihammasta alkaa kolottaa".


 

  Muumi-mamma se siinä kuuraa kontallaan lattiaa - sisällä purkissa Presidenttiä

 Hyvää kahvia tuliaisina Mauritiukselta!

Puolukoita metsät punaisenaan

Tämä vuosi näyttää olevan todella marjaisa. Kaikkia puutarhamarjoja on tullut pakastettua runsaasti ja samoin tehtyä höyrymehuakin.
Mustikoita tuli kerättyä vain muutama litra, koska inhoan sitä hommaa; hyttysiä ja paarmoja sekä yleensä helteistä säätä.
Nyt ovat vuorossa puolukat. Onneksi ehdin poimia viime viikonloppuna melkein sangollisen puolukoita ja nyt on mistä tehdä tuttuja juttuja ja kokeilla jotain vähän vieraampaakin.

 Äiti teki aina silloin tällöin lapsuudessa joko puolukoista tai karpaloista uuttamalla kauniin kirkasta ja kirpeää mehua. Ei se tainnut olla ihan parasta lasten mieleen ja nyt aikuisena ymmärrän, että taidettiin sitä tehdä "lantringiksi" aikuisten juomiin vaikka vodkan sekaan.
Ajattelin itsekin kokeilla pitkästä aikaa tätä sitruunahapolla uuttamalla valmistettavaa puolukkamehua. Pari päivää seos saa muhia jääkaapissa ja sitten huolellinen siivilöinti ja sokerin lisääminen. Sitten pullottaminen tai pakastaminen jos aikoo säilyttää pidempään.
Tuskin jaksan odottaa...

En kestä keskeneräisyyttä !!!

Kohta tulee kaksi vuotta täyteen tätä remontointia. Luulin naisen logiikalla, että tuosta vaan vähän ja kohta on jo valmista.

Ei se niin mennytkään - kaikella työllä on aikansa. Ja jos haluaa tehdä huolella, niin ettei tarvitsisi heti katua ja tehdä uudelleen - niin kärsivällisyyttä se koettelee ja kasvattaa. Mihin tässä loppujen lopuksi on kiire.

Nyt kun on pakkasta melkein -30 astetta, on maalaus- ja muut työt tehtävä niissä tiloissa joissa on lämmintä. Siksi keittiö on kaiken aikaa kuin paraskin verstas.Toisaalta on myönnettävä, että en kyllä omaa minkään sortin järjestelmällisyyttä, joten ehkä sekin vaikuttaa asiaan.

Tässä pieni päivitys tämän hetken tilanteesta.

Torppa vanhassa kuosissa...

26.02.2014

Tästä kaikki alkoi. 

Jokin tässä viehätti vaikka ei ihan heti ehkä näykään. Vasta kolmannen käyntikerran jälkeen tunnelma ja viehätys alkoi tuntua ja kaupat syntyivät.