Da Capo-suklaapatukoiden ei luulisi maistuneet pienelle tytölle, mutta toisin vain kävi. Kun polkupyörällä käytiin kyläkaupassa äidin antaman kauppalistan kanssa
ostoksilla, sai sitten ostaa itselle jonkin pienen makeisen palkaksi. Romminmakuinen tryffelitäytteinen ja tummalla suklaalla kuorrutettu 20 gramman suklaatanko vei kielen mennessään.
Nyt aikuisena maku nostaa muistoja mieleen ja maistuu se Da Capo edelleenkin taivaalliselta kahvin kanssa.
Pakko oli maistaa kuvausten lomassa vähän yhdestä!
Iittalan vaaleanvihreässä vai pitäisikö sanoa omenanvihreässä Mariskoolissa muutama ihanuus ja isomosterin virkkaama pitsiliina vanhan piirongin suojana. Kuvassa ei sentään olla siskon kanssa, mutta Adele ja Elsa, tuttuja "tyttöjä" kuitenkin siinä poseeraa ihan valokuvaamossa.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste mariskooli. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste mariskooli. Näytä kaikki tekstit
torstai 9. huhtikuuta 2015
torstai 26. maaliskuuta 2015
Karkkitorstai: Omar-karkit
Turkoosissa Mariskoolissa ihanan makeita ja pehmeitä kermakarkkeja.
Pöytäliinan on kirjonut tätini pellavakankaalle.
Onko sinulla muistoja Omar-karkeista?
torstai 19. maaliskuuta 2015
Karkkitorstai: Mariannet
Marianne-karkit liittyvät lapsuuden juhlahetkiin. Ne olivat myös tuliaistuomisia. Niitä tuotiin, saatiin ja niitä toivottiin laivareissuilta tai jopa lentokoneesta ostettuina. Edelleen ne maistuvat ihanilta. Raikasta, rapsakkaa, valkoista minttuakarkkia ja täyteläistä suklaata. Nam !
Maatuska on isovaarin tuomisia 1970-luvun Moskovasta.
Marianne-karkit isossa vaaleanpunaisessa Mariskoolissa. Puuvillainen pitsiliina omatekemä.
Millaisia muistoja Mariannet sinussa herättävät?
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)