Sait siirron pois pönttöuunin kupeesta ettet olisi siinä heti kärventynyt ja pudottanut neulasiasi. Kohta koittaa loppiainen ja riisumme sinut arkiasuun. Saat kuitenkin jatkaa pihamaalla kynttilöihin verhottuna niin kauan kuin tuntuu mukavalta eikä kevät ajaa ohitse ja vie voitoa.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste joulu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste joulu. Näytä kaikki tekstit
lauantai 31. joulukuuta 2016
Oi kuusipuu, oi kuusipuu...2016
Hetken sait olla koko jouluhössötyksen keskipisteenä pukeutuneena vaatimattomasti ensimmäisiin torpan "omiin" joulukoristeisiin. Ja uljaasti ne kannoitkin. Tähti vinksallaan ja kynttilätkin hujan hajan, mutta onko se nyt niin piirun tarkkaa.
Sait siirron pois pönttöuunin kupeesta ettet olisi siinä heti kärventynyt ja pudottanut neulasiasi. Kohta koittaa loppiainen ja riisumme sinut arkiasuun. Saat kuitenkin jatkaa pihamaalla kynttilöihin verhottuna niin kauan kuin tuntuu mukavalta eikä kevät ajaa ohitse ja vie voitoa.
Sait siirron pois pönttöuunin kupeesta ettet olisi siinä heti kärventynyt ja pudottanut neulasiasi. Kohta koittaa loppiainen ja riisumme sinut arkiasuun. Saat kuitenkin jatkaa pihamaalla kynttilöihin verhottuna niin kauan kuin tuntuu mukavalta eikä kevät ajaa ohitse ja vie voitoa.
perjantai 23. joulukuuta 2016
"Joulukuusivarkaissa"
Omalla luvalla koiran kanssa kuusta oltiin hakemassa. Isännältä ei lupaa
herunut, koska muutama vuosi sitten kaksi koiraa ja kissat kaatoivat
koko kuusi- koreuden pariin kertaan ja neulasia löytyi vielä
juhannuksenakin.
Päivän pituus on niin lyhyt, ettei joulukuusen hakuun voi kauas mennä. Joten ihan tuohon hevoslaitumen taakse liukasteltiin koiran kanssa. Tovi siinä tuumailtiin ja ihmeteltiin - ei tahtonut nähdä metsää puilta eikä sopivaa puuta metsältä.
Mutta sieltähän se sorjaoksainen metsäkuusi löytyi sen verran kaukaa aidan takaa, ettei hepat olleet päässeet siihen käsiksi. Vähän se vaikuttaa toispuoleiselta, mutta ei todellakaan haittaa, koska seinän viereen se kuitenkin tulee torpan kammarissa. Ja sitten vain sahaamaan.
Nyt "vihreä neito" seisoo ylväästi kammarissa vanhanaikaisessa kuusenjalassa ja odottaa jo jännittyneenä huomista pukemista joulujuhla-asuun. Toivottavasti ei jännitykseltään pudota neulasiaan jo ensimmäisenä yönä.
Päivän pituus on niin lyhyt, ettei joulukuusen hakuun voi kauas mennä. Joten ihan tuohon hevoslaitumen taakse liukasteltiin koiran kanssa. Tovi siinä tuumailtiin ja ihmeteltiin - ei tahtonut nähdä metsää puilta eikä sopivaa puuta metsältä.
Mutta sieltähän se sorjaoksainen metsäkuusi löytyi sen verran kaukaa aidan takaa, ettei hepat olleet päässeet siihen käsiksi. Vähän se vaikuttaa toispuoleiselta, mutta ei todellakaan haittaa, koska seinän viereen se kuitenkin tulee torpan kammarissa. Ja sitten vain sahaamaan.
Nyt "vihreä neito" seisoo ylväästi kammarissa vanhanaikaisessa kuusenjalassa ja odottaa jo jännittyneenä huomista pukemista joulujuhla-asuun. Toivottavasti ei jännitykseltään pudota neulasiaan jo ensimmäisenä yönä.
sunnuntai 11. joulukuuta 2016
Loviisan Wanhan Ajan Joulukodit virittävät joulutunnelmaan...
Syksyinen Lowiisan Wanhat Talot on jo tuttu tapahtuma ja olen päässyt innolla useina vuosina seuraamaan mielenkiintoisia taloremontteja ja niiden etenemistä.
Ensimmäistä kertaa vierailin Loviisan Wanhan Ajan Joulukodit -joulutapahtumassa. Päivää sävytti ja siunasi auringonpaiste sekä pieni kirpeä pakkanen, joka piti jouluisesta tunnelmasta huolta.
Yritin kiertää monissa kodeissa, mutta aika alkoi käydä vähiin. Ihmisiä oli niin runsaasti liikkeellä edelleen nyt toisenakin viikonloppuna että tungosta ei voinut välttää. Kiitos kaikille kodeille, jotka olivat avanneet ovensa meille vierailijoille!
Kiitos vieraanvaraisuudesta ja lämpimästä joulutunnelmasta mm. Kuninkaanlampi, Villa Limppu, CasaItalia ROL, Wildemans, Villa Armas, Helgas ja Villa Vackerbacka, joihin ehdin tutustua.
Ns. Uudenkaupungin puolella Villa Armas oli ihana ja tunnelmallinen joulukoti. Todella kauniita käsitöitä esillä ja myynnissä.
Ensimmäistä kertaa vierailin Loviisan Wanhan Ajan Joulukodit -joulutapahtumassa. Päivää sävytti ja siunasi auringonpaiste sekä pieni kirpeä pakkanen, joka piti jouluisesta tunnelmasta huolta.
Yritin kiertää monissa kodeissa, mutta aika alkoi käydä vähiin. Ihmisiä oli niin runsaasti liikkeellä edelleen nyt toisenakin viikonloppuna että tungosta ei voinut välttää. Kiitos kaikille kodeille, jotka olivat avanneet ovensa meille vierailijoille!
Kiitos vieraanvaraisuudesta ja lämpimästä joulutunnelmasta mm. Kuninkaanlampi, Villa Limppu, CasaItalia ROL, Wildemans, Villa Armas, Helgas ja Villa Vackerbacka, joihin ehdin tutustua.
Ensimmäinen vierailupaikka oli Kuninkaanlammen talo ja sen läheisyydessä Villa Limppu, jonka pihalle saakka tuoksui ihana saaristolaisleivän tuoksu.
Loviisan Suolatorilla pääsin ensimmäistä kestaa sisälle katsomaan Vackerbackaan. Uutta ja vanhaa ihanassa sulassa sovussa.
Ns. Uudenkaupungin puolella Villa Armas oli ihana ja tunnelmallinen joulukoti. Todella kauniita käsitöitä esillä ja myynnissä.
Kauniita asetelmia vanhoista lasipurkeista
Toimiva tuulimylly Loviisan - Pernajan Isnäsissä Wildemans'issa. Mahtava kokemus päästä nousemaan tuonne ylös myllyyn ja kuulla isännän kertomana myllyn historiasta ja toiminnasta.
Tunnisteet:
diy,
joulu,
käsityö,
sisustaminen,
vanha talo
maanantai 21. marraskuuta 2016
Hyasintteja jouluksi - jos ehtivät
Hyasintti on mielestäni ainoa oikea joulukukka amarylliksen ohella. Hyasintteja ei ole koskaan jouluna liikaa. Huumaava tuoksu kuuluu asiaan.
Hyvissä ajoin syksyllä hankin hyasintinsipuleita joulukukiksi kasvattaakseni. Mutta niinhän siinä kävi, että unohtuivat torpan skafferin nurkkaan viime sunnuntaihin saakka.
Joten eilen laitoin "Gipsy Queen" lajikkeen sipulit vanhoihin laseihin veteen jouduttaakseni juurten puhkeamista ja jo tänään niissä näkyi kasvun merkkejä. Sisällä lämpimässä saavat nyt aloittaa kasvun - ehkä sitten ehtivät kukkaan jouluksi.
Hyvissä ajoin syksyllä hankin hyasintinsipuleita joulukukiksi kasvattaakseni. Mutta niinhän siinä kävi, että unohtuivat torpan skafferin nurkkaan viime sunnuntaihin saakka.
Joten eilen laitoin "Gipsy Queen" lajikkeen sipulit vanhoihin laseihin veteen jouduttaakseni juurten puhkeamista ja jo tänään niissä näkyi kasvun merkkejä. Sisällä lämpimässä saavat nyt aloittaa kasvun - ehkä sitten ehtivät kukkaan jouluksi.
sunnuntai 20. marraskuuta 2016
Ikivihreä löytökasvi
Tämän mielenkiintoisen kasvin löysin muutama vuosi sitten juuri marraskuussa samoihin aikoihin kuin nyt yhden 1800-luvun työläisten asunnoiksi rakennetun "rivitalon" pihan perukoilta.
Äiti oli juuri muuttamassa pois tuosta ihanasta vanhasta hirsitalo-rivarista tulevan ison remontin alta. Siistin pihaa ja yhden kivenkolosta kuihtuneiden heinien seasta pilkisti tuoreen vihreitä lehtiä. Luulin kasvia ensinäkemältä muoviseksi, mutta eihän se ollutkaan.
Kaivoin kasvin ylös ja vein sen torpan puutarhaan suunnilleen samakaltaiseen paikkaan, josta olin sen löytänytkin. Tapahtumasta on jo kulunut kolmisen vuotta ja parilehtisestä pikkukasvista on jo tullut "havaittava" pensas.
Luulen, että kasvi on päätynyt jonkun äitiä edeltävän asukkaan joulukukkakorista kivenkoloon poisheitettynä, mutta se onkin sinnitellyt siellä kesät ja talvet. Toivottavasti se kestää tämänkin talven ja kasvaa edelleen.
Jos tiedät mistä kasvista on kyse - niin kerrohan!
Oma villi veikkaukseni on misteli?! Ainakin joskus muistaakseni joulukukkakoreissa niitä oli tai ainakin sillä nimellä me niitä kutsuimme.
Äiti oli juuri muuttamassa pois tuosta ihanasta vanhasta hirsitalo-rivarista tulevan ison remontin alta. Siistin pihaa ja yhden kivenkolosta kuihtuneiden heinien seasta pilkisti tuoreen vihreitä lehtiä. Luulin kasvia ensinäkemältä muoviseksi, mutta eihän se ollutkaan.
Kaivoin kasvin ylös ja vein sen torpan puutarhaan suunnilleen samakaltaiseen paikkaan, josta olin sen löytänytkin. Tapahtumasta on jo kulunut kolmisen vuotta ja parilehtisestä pikkukasvista on jo tullut "havaittava" pensas.
Luulen, että kasvi on päätynyt jonkun äitiä edeltävän asukkaan joulukukkakorista kivenkoloon poisheitettynä, mutta se onkin sinnitellyt siellä kesät ja talvet. Toivottavasti se kestää tämänkin talven ja kasvaa edelleen.
Jos tiedät mistä kasvista on kyse - niin kerrohan!
Oma villi veikkaukseni on misteli?! Ainakin joskus muistaakseni joulukukkakoreissa niitä oli tai ainakin sillä nimellä me niitä kutsuimme.
torstai 24. joulukuuta 2015
Hyvän Joulun Toivotukset!
Erikasmäen Torppa toivottaa kaikille Oikein Hyvää ja Rauhaisaa Joulua ja Valoisaa Uutta Vuotta!
Karun kaunis kynttelikkö on löytö kirpparilta. Sen kylkeen on mahdollisesti joku saksalainen sotilas koti-ikävissään kirjoittanut "Weihnachten in Lappland 1943",
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)