Ahti-Katti apulaisena - Sitruunoita suolaan... ?!

Pääsiäinen tuli ja meni - kaikki sitruunat eivät ehtineet ruokiin ja leivonnaisiin. Vappuun ja simantekoon tietysti voisi ne säästää, mutta mitähän jos kokeilisia tehdä suolattuja sitruunoita säilykkeeksi.
 Ja jos näyttää onnistuvan hyvin, niin eräässä isossa marketissa saisi sitruunoita 1 euron kilohintaan.

Tällä tavoin säilöttyjä sitruunoita tehdään yleensä pienistä ja ohutkuorisista sitruunoista kokonaisina mm. marokkolaisessa keittiössä.
Nyt kuitenkin meille Suomeen tuodaan näitä erilaisia ja eri lajikkeista peräisin tuotettuja sitruunoita, joten yhden ohjeen mukaan ne kannattaa leikata isoiksi lohkoisi tai tehdä syvät ristiviillot suolan imeytymisen helpottamiseksi.

 Säilyminen perustuu osmoosiin ja suolaliemen muodostumiseen sitruunoiden omasta irtoavasta mehusta kuten suolakurkuillakin.

 

 Tiukkaan kun ne purkkiin latoo, niin ilmataskuja ei jää. Kuukauden säilytyksen aikana kun välillä vielä käy purkkia kääntelemässä, niin sitruunat säilyvät suolaliemessä tasaisesti.

 Huoneenlämmössä saavat sitten sitruunat liemineen levätä ja tekeytyä. Tarkoituksena olisi valmistaa marokkolaista taginea kunnon mausteilla omasta karitsanlihasta.

Rautapadan uusi elämä...

Jos voi taas sanoa, että hyvän kirppislöydön tein juuri ennen joulua, niin tässä se on! Högforsin iso 6,5 litran rautapata ehjänä ja kannella.

Olihan se tietysti karmivan näköinen, mutta emäntäkoulun vanhat opit mielessäni näin patarumiluksen jo kiiltäväpintaisena valmiina ruoanvalmistuksen haasteisiin.

Ja niin kuurasin ja jynssäsin padan suolalla ja etikalle useaan kertaan. Lopuksi kunnon pesu, huuhtelu ja ruokaöljyt pintaa. Nyt pata muhii hiljakseen uunissa reilussa uuninlämmössä - se imee huokoiseen pintaansa rasvankerroksen suojaamaan sitä tulevissa tehtävissään.

Suolatonta sianläskiä sen rasvan olisi pitänyt olla, mutta ei sitä nyt tähän hätään ollut tarjolla, joten rypsiöljy sai kelvata.

Uskon, että kunnon patapaistit voidaan jo vaikka loppiaiseksi siinä valmistaa.

Kotijuustoa kutunmaidosta

Ei sitten onnistunut lainkaan kotitekoisen fetan valmistus Martta-kutun maidosta. Se pilaantui ja haisi todella pahalle vaikka oli vahvassa suolaliemesä tekeytymässä.

Ei lannistuta. Nyt on tehty kotijuustoa Martan ja Hertan maidosta. Ja kaikki meni kuten Strömsössä!

Ravintolakattilassa on heroittumassa 6 litraa kutunmaitoa sekä 2 litrasta piimää ja kuudesta omien kanojen munista tehtyä hapatetta. Maito on kuumennettu ensin reilusti höyryäväksi ja sen joukkoon on rauhallisesti sekoittaen lisätty hapateseos.

Heroittumisen jälkeen massa sai vielä hetken rauhassa kiinteytyä ja hera muuttua mahdollisimman kirkkaaksi. Reikäkauhalla varoen juustomassa nostettiin kulhoon. Massa suolattiin ja laitettiin muottiin valumaan yöksi jääkaappiin. Herasta leivottiin sämpylöitä.

Valmis kotijuusto kutunmaidosta. Maistuu täyteläiselle ja sopivasti kutulle, jotta herkempikin voi reilusti maistaa.
Olihan tuo 10 litran kattila kyllä ihan täynnä, mutta silti  lopputuloksena oli reilunkokoinen juusto. Tuossa se on tarjolla isolla a la carte -lautasella.