Nyt alkavat Ping ja Pong olla jo niin isoja kilipoikia, että Martan maidontuotanto ylittää poikien ruokahalun.
Tänään oli pakko lypsää Martta ensimmäistä kertaa kilistelyn jälkeen,
kun utaret olivat kuin nuorella hieholla. Sai siinä tehdä töitä, että
pääsi alkuun käsinlypsyssä. Maitoa oli niin paljon, että pinkeistä
vetimistä tuskin sai otetta. Mutta kun alkuun päästiin, niin reilut
kaksi litraa kutunmaitoa herui isoon lypsykuppiin.
Siitä
Ahti-Katti lipitti ensin omansa ja sitten oli neloskaritsoiden
pullotusvuoro. Ja kaikki olivat tyytyväisiä: lypsäjä, Ahti-Katti,
karitsat ja ennenkaikkea Martta-kuttu.
Huomenna, ylihuomenna, ensi viikolla ja ensi kuussa aina jouluun saakka sitä sitten lypsetään joka päivä. Kyllä riittää hyvätuottoiselta Martalta aineksia lettuihin ja pannukakkuihin karitsoiden juoton ja Ahti-Katinkin annosten jälkeen.
Riittäisi tästä jollekin lehmänmaitoallergisellekin maitoa jos vain joku olisi sitä vaille.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kuttu. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kuttu. Näytä kaikki tekstit
tiistai 9. toukokuuta 2017
lauantai 10. syyskuuta 2016
Martta-kutun maidosta juustontekoon - oikeaa suomalaista FETAA
Martta on valkoinen, kerran kilistänyt suomenvuohi-kuttu. Marttaa ei lypsetä kuin kerran päivässä, koska tarkoitus ei ole pitää eläintä teholypsyssä. Maitoa tulee vain noin litran verran kerralla.
Tähän saakka Ahti-Katti on saanut joka ilta oman annoksensa ravitsevasta ja vastalypsetystä kutunmaidosta, mutta nyt säästin osan maidosta juustokokeiluun.
Parilla ystävälläni on myös kuttuja ja nyt ajattelin kokeilla juustontekoa, eteenkin kun ystävä ei ollut saanut oman kuttunsa maitoa juustoutumaan.
Apteekista uusi tuore Juustonjuoksute ja 1,2 litraa juuri lypsettyä kutunmaitoa ja sitten pata tulille.
Maito lämmitettynä noin +35 asteiseksi. Lisätty pieni loraus Juustonjuoksetetta todella hitaasti sekoittaen. Kattila nostettu pois lieden levyltä ja annettu hetki rauhassa juustoutua. Hera on alkanut jo erottua.
Juustomassa nostettu reikäkauhalla kahvisuodatinpaperilla vuorattuun siivilään valumaan. Vieressä heraa käytettäväksi vaikka sämpylätaikinaan.
Valmis juustomassa, jonka joukkoon laitettu suolaa. Saanto oli vain 176g, mutta niin sanoi kutunjuustonvalmistajakin, että massaa tulee vähemmän kuin lehmänmaidosta. Nyt massa laitettu uudelleen siivilään valumaan 24h. Sen jälkeen paloittelu ja suolaveteen upottaminen kuukaudeksi. Mun eka oma FETA!
Tähän saakka Ahti-Katti on saanut joka ilta oman annoksensa ravitsevasta ja vastalypsetystä kutunmaidosta, mutta nyt säästin osan maidosta juustokokeiluun.
Parilla ystävälläni on myös kuttuja ja nyt ajattelin kokeilla juustontekoa, eteenkin kun ystävä ei ollut saanut oman kuttunsa maitoa juustoutumaan.
Apteekista uusi tuore Juustonjuoksute ja 1,2 litraa juuri lypsettyä kutunmaitoa ja sitten pata tulille.
Maito lämmitettynä noin +35 asteiseksi. Lisätty pieni loraus Juustonjuoksetetta todella hitaasti sekoittaen. Kattila nostettu pois lieden levyltä ja annettu hetki rauhassa juustoutua. Hera on alkanut jo erottua.
Juustomassa nostettu reikäkauhalla kahvisuodatinpaperilla vuorattuun siivilään valumaan. Vieressä heraa käytettäväksi vaikka sämpylätaikinaan.
Valmis juustomassa, jonka joukkoon laitettu suolaa. Saanto oli vain 176g, mutta niin sanoi kutunjuustonvalmistajakin, että massaa tulee vähemmän kuin lehmänmaidosta. Nyt massa laitettu uudelleen siivilään valumaan 24h. Sen jälkeen paloittelu ja suolaveteen upottaminen kuukaudeksi. Mun eka oma FETA!
perjantai 27. toukokuuta 2016
Käsinlypsyn tulos!
Ei auttanut muu kuin ryhtyä taas lypsylle. Martta-vuohen pikkukili ei selvinnyt synnytyksestä ja siirtyi pikkukilien taivaseen. Martan utaret olivat pakahtua maidosta, joten ei kun lypsämään. Martta on peräisin hyvälypsyisestä kuttulinjasta yhdeltä kutunmaitontuottaja-tilalta. Tarkoituksena ei ollut hankkia lypsettävää kuttua, mutta tilanne on nyt tämä. Martalla on hyvät vetimet - napakat ja sopivan pituiset että lypsy sujuu reippaasti ja maito osuu astiaan.
Onneksi osaan sen taidon emäntäkoulun oppina. Mutta varsinaisesti olen viimeksi lypsänyt kuttuja aika tasan 20 vuotta sitten, kun tytär oli lehmänmaitoallerginen. Ei se tuntuma ollut unohtunut, mutta Martta ei ensin oikein ollut yhteistyöhaluinen. Puolet saaliista kaatui lattialle Martan potkujen seurauksena, mutta tämän verran sain talteen höyryävän lämmintä kutunmaitoa. Tämä oli Martan ensimmäinen kokemus lypsämisestä - sekä hämmentävää että helpottavaa.
Ruskean uuhen neloskaritsat saivat herkkumaitoa heti iltapalaksi.
Jos tässä joutuu lypsämään joka päivä, niin mitähän rupeaisi maidosta tekemään. Letut ainakin olivat tosi hyviä silloin aikoinaan.
Onneksi osaan sen taidon emäntäkoulun oppina. Mutta varsinaisesti olen viimeksi lypsänyt kuttuja aika tasan 20 vuotta sitten, kun tytär oli lehmänmaitoallerginen. Ei se tuntuma ollut unohtunut, mutta Martta ei ensin oikein ollut yhteistyöhaluinen. Puolet saaliista kaatui lattialle Martan potkujen seurauksena, mutta tämän verran sain talteen höyryävän lämmintä kutunmaitoa. Tämä oli Martan ensimmäinen kokemus lypsämisestä - sekä hämmentävää että helpottavaa.
Ruskean uuhen neloskaritsat saivat herkkumaitoa heti iltapalaksi.
Jos tässä joutuu lypsämään joka päivä, niin mitähän rupeaisi maidosta tekemään. Letut ainakin olivat tosi hyviä silloin aikoinaan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)