Vinttigallerian aarteita: Apollo-lyhty 1960 Nanny Still

Nyt joulun alla on kiva etsiä "naftaliinista" Nanny Stillin Apollo-kynttylälyhdyt.

Tämän puna-kupuisen kaunottaren olen ostanut suoraan vanhalta rouvalta Tikkurilasta. Hän oli pitänyt siitä hyvää huolta; ei ollut tahroja, kulumia, naarmuja eikä lohkeamia niin kuvussa kuin jalustassakaan. Sisälle mahtuu hyvin pieni lyhtykynttilä tuikkimaan.

Riihimäen Lasin tuotannossa Apollot ovat olleet vuosina 1970-76. Ne ovat pyörittäen puhallettuja ja kylmäkatkaistua värillistä lasia. Lyhtykupuja on valmistettu eri värisinä mm. kirkas, punainen, amber, vihreä, sammaleenvihreä sekä harvinainen siniharmaa. Kupu-malleja on myös kahta eri muotoa.
Lyhdyt painavat noin 1,2kg ja ovat noin 26cm korkeita.
Tämän hetkinen hinta lienee siinä 70-100 euron korvilla.

 Näissä Apolloissa on ehkä vielä jäljellä tuo "Tassu"-merkkikin.

"Valtion koiran" jälkiä pihapiirissä...susiraja lähenee Helsinkiä

Ei olla kuin vajaa 100 kilometriä pääkaupungin keskusta, mutta "valtion koiran" eli suden (Canis lupus) jäljet pihapiirissä ja sulanut makuu-tai vaanimispaikka koiratarhan takana muutaman metrin päässä.

Todella ikävää, koska poneja, lampaita, koiria ja Ahti-Kattia pidettävä kokoajan sisällä tai ainakin liekassa ulkoiluttaen. Vapaus liikkua lajityypillisesti saadaan siis unohtaa ainakin joksikin aikaa...surullista -  kun luonto asettuu liian lähelle. Kummallakaan ei ole silloin mukavaa.

Naapurissa, vajaan sadan metrin päässä neljä lammasta raadeltu hengiltä, joten vaara on todellinen riista-asiantuntijan todentamana!
Eivätkä nuo ole meidän sakemannien jälkiä aamuhämärässä kuvattuna.

Ahti-Katti ulkoilee...

Ahti-Kattia ei pelota pakkanen, pimeä eikä isojen hirvikoirien haukunta lähimetsässä.
Ulos on päästävä vapauteen hiirijahtiin tai ainakin omenapuun alle jahtaamaan pikkulintuja! Siellä viihdytään kolmatta tuntia, että aloin jo huolestua että olisi pikku-kolli eksynyt liian pitkälle reviiriltään.

Mutta sisällekin sitten jonotetaan niin, että tassun jäljet ehtivät jo sulaa jäätyneisiin portaisiin.
Kun on ulkoiltu niin sitten syödään hyvin kissanruokaa ja otetaan kunnon päiväunet pönttöuunin kupeessa

. On se vaan kissanelämää parhaimmillaan!

Loviisan Wanhan Ajan Joulukodit virittävät joulutunnelmaan...

Syksyinen Lowiisan Wanhat Talot on jo tuttu tapahtuma ja olen päässyt innolla useina vuosina seuraamaan mielenkiintoisia taloremontteja ja niiden etenemistä.
Ensimmäistä kertaa vierailin Loviisan Wanhan Ajan Joulukodit -joulutapahtumassa. Päivää sävytti ja siunasi auringonpaiste sekä pieni kirpeä pakkanen, joka piti jouluisesta tunnelmasta huolta.
Yritin kiertää monissa kodeissa, mutta aika alkoi käydä vähiin. Ihmisiä oli niin runsaasti liikkeellä edelleen nyt toisenakin viikonloppuna että tungosta ei voinut välttää. Kiitos kaikille kodeille, jotka olivat avanneet ovensa meille vierailijoille!
Kiitos vieraanvaraisuudesta ja lämpimästä joulutunnelmasta mm. Kuninkaanlampi, Villa Limppu, CasaItalia ROL, Wildemans, Villa Armas, Helgas ja Villa Vackerbacka, joihin ehdin tutustua.

Ensimmäinen vierailupaikka oli Kuninkaanlammen talo ja sen läheisyydessä Villa Limppu, jonka pihalle saakka tuoksui ihana saaristolaisleivän tuoksu.

Loviisan Suolatorilla pääsin ensimmäistä kestaa sisälle katsomaan Vackerbackaan. Uutta ja vanhaa ihanassa sulassa sovussa.

Ns. Uudenkaupungin puolella Villa Armas oli ihana ja tunnelmallinen joulukoti. Todella kauniita käsitöitä esillä ja myynnissä.

Kauniita asetelmia vanhoista lasipurkeista

Toimiva tuulimylly Loviisan - Pernajan Isnäsissä Wildemans'issa. Mahtava kokemus päästä nousemaan tuonne ylös myllyyn ja kuulla isännän kertomana myllyn historiasta ja toiminnasta.

Ruusu-ryijy Ruusukammariin

Joskus voi sattua enemmän kuin hyvin kohdalle!

Kiertelin syksyllä osto- ja myyntiliikkeitä varsinaisesti etsimättä yhtään mitään. Mutta sieltähän löytyi tämä ihana vanha ryijy. Juuri kuin tehty väritykseltään ja kuvioiltaan yläkerran Ruusu-kammariin. Oli kuulemma ollut jo pitkään myynnissä, joten sain sen sopuhintaan. Ruusu-kuviot eivät kai ole ihan muodissa  - mutta tänne torppaan se sopii mainiosti.

Koolta ryijy on noin 130cmx130cm ja sopii siksi hyvin matalaan kammariin. Kuvassa väritys on vähän ylivalottunut eli ihan noin kirkasvärinen ryijyvanhus ei ole. Ryijyn ikää en tiedä, mutta eiköhän se jo useamman kymmenen vuotta ole seinillä ollut maailman menoa ihmettelemässä.

Pitsiliinojen kierrätystä

Hienoa, että on erilaisia kirppareita ja kierrätyskeskuksia.
Kiertelin tässä taannoin lähikaupungin kirpparilla taas kerran ja nyt bongasin ihanat käsinvirkatut pitsiset kaitaliinat. Eikä ne olleet hinnalla pilattu! Alle kaksi euroa kappale.
Onneksi joku oli niistä luopuessaan tuonut myyntiin eikä laittanut roskiin. Liinat olivat tosi hyväkuntoisia - toinen oli ilmeisesti pariin kertaan pesty ja toinen aivan käyttämätön.

Nyt torpan piirongille saan kauniit liinat.

Lahden Jaffaa...

Olen sitä ikäpolvea, jolloin limsaa sai vain lauantaisin saunan jälkeen ja sekin pieni pullo jaettiin tasan pikkusiskon kanssa. Ei siis liikaa hyvää kerralla. Siitä taisi jäädä se ikuinen "himo" keltaiseen jaffaa. Edelleenkin kylmä poreileva appelsiinilimu maistuu suussani tosi ihanalle saunan jälkeen. Muut lipittäköön olutta tai mitä vaan, mie nautiskelen jaffaa.

Tälläinen "aarre oli hautautunut ulkokomeron fyllinkeihin rakennusvaiheessa. Etiketti voisi kertoa vuosikymmen milloin tuo ulkokomeron lattia on ollut auki edellisen kerran.