Nuo ihanat pojat ne jaksavat leikkiä ja syödä vuorotellen. Kun Aulis 3kk nukkuu päikkäreitä, niin Ahti-Katti 1v. 2kk käy ulkoilemassa.
Ahti-Katti opettaa Aulikselle hyvän hiirikissan elkeet jo pienestä pitäen kuin emo konsanaan.
Voi noita veijareita!
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lemmikkieläin. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lemmikkieläin. Näytä kaikki tekstit
lauantai 15. heinäkuuta 2017
keskiviikko 28. kesäkuuta 2017
Aulis - Ahti-Katin pikkuveikka
Ahti-Katti täytti juuri vuoden ja tuntui, että se kaipasi lajiseuraa.
Juhannuspäivänä meille tuli Aulis. Pieni valkoinen kisuli, jolla on tummanharmaa myssy päässä, pieni täplä vasemmassa kyljessä ja tumma häntä. Muuten valkoinen kissa. Samoilla väreillä siis mennään kuin Ahti-Kattikin.
Kovasti ovat pojat tehneet tuttavuutta ja tuleva ilmeisen hyvin toimeen keskenään. Ihanaa seurata niiden temmellystä.
Ja ihanaa, kun ne kärertyvät viereen nukkumaan.
Juhannuspäivänä meille tuli Aulis. Pieni valkoinen kisuli, jolla on tummanharmaa myssy päässä, pieni täplä vasemmassa kyljessä ja tumma häntä. Muuten valkoinen kissa. Samoilla väreillä siis mennään kuin Ahti-Kattikin.
Kovasti ovat pojat tehneet tuttavuutta ja tuleva ilmeisen hyvin toimeen keskenään. Ihanaa seurata niiden temmellystä.
Ja ihanaa, kun ne kärertyvät viereen nukkumaan.
sunnuntai 30. huhtikuuta 2017
Ahti-Katin päiväunet
lauantai 11. maaliskuuta 2017
Ahti-Katti ja ensimmäinen kevät
Ahti-Katilla on ihan kevättä rinnassa vaikka onkin leikattu kolli. Aamulla kun katin päästää ulos, niin illalla herra suvaitsee saapua pihalle.
Missä lie lymyileekään hiirijahdissa tai muuten vaan nauttii kevätsäästä.
Pelottaa vaan, ettei katti joudu ilveksen tai ketun makupalaksi. Täällä maalla ei voi koskaan olla liian varuillaan.
Missä lie lymyileekään hiirijahdissa tai muuten vaan nauttii kevätsäästä.
Pelottaa vaan, ettei katti joudu ilveksen tai ketun makupalaksi. Täällä maalla ei voi koskaan olla liian varuillaan.
Ahti-Katti 10kk
Ping ja Pong - pienet pukkipojat
Tämän kevään ainoat vuohipienokaiset ovat nyt syntyneet perjantaina.
Annoin nimeksi Ping ja Pong, koska heti kun jaloilleet nousivat, niin alkoivat hyppelehtiä kuin pingispallot.
Ovat todella söpöjä! Martta-kuttu hoitaa huolella ja asiantuntevasti kavereita. Ja niistä kehkeytyy varmasti myös kesyjä lemmikkejä, kun niitä on niin ihana hyysää sylissä.
Sarvenalkuja ei vielä ole, mutta paikat löytyvät. Jos isä-pukki Einoon tulevat, niin jykevät sarvet kasvattavat myöhemmin.
Annoin nimeksi Ping ja Pong, koska heti kun jaloilleet nousivat, niin alkoivat hyppelehtiä kuin pingispallot.
Ovat todella söpöjä! Martta-kuttu hoitaa huolella ja asiantuntevasti kavereita. Ja niistä kehkeytyy varmasti myös kesyjä lemmikkejä, kun niitä on niin ihana hyysää sylissä.
Sarvenalkuja ei vielä ole, mutta paikat löytyvät. Jos isä-pukki Einoon tulevat, niin jykevät sarvet kasvattavat myöhemmin.
lauantai 31. joulukuuta 2016
Ahti-Katti - väsynyt Uuden Vuoden Odottaja 2017
Voi tuota pientä Ahti-Kattia! On se raskasta odottaa vuoden vaihtumista. Nopeasti se kuluu ottamalla kunnon unet.
Ahti-Katti on kunnon maalaiskatti kohta 8kk, joka saalistaa ja pyytää "pienriistaa" ulkona aina kun ulos pääsee lampolaan tai tallin eteiseen kauralaarien tykö. Nyt ollaan oltu niiden susien takia vähän karanteenissa, mutta minkä katti luonnolleen voi ja maukuu sekä marisee jatkuvasti ulospääsyä. Onhan sen päästävä!
Ahti-Katti on kunnon maalaiskatti kohta 8kk, joka saalistaa ja pyytää "pienriistaa" ulkona aina kun ulos pääsee lampolaan tai tallin eteiseen kauralaarien tykö. Nyt ollaan oltu niiden susien takia vähän karanteenissa, mutta minkä katti luonnolleen voi ja maukuu sekä marisee jatkuvasti ulospääsyä. Onhan sen päästävä!
sunnuntai 11. joulukuuta 2016
Ahti-Katti ulkoilee...
Ahti-Kattia ei pelota pakkanen, pimeä eikä isojen hirvikoirien haukunta lähimetsässä.
Ulos on päästävä vapauteen hiirijahtiin tai ainakin omenapuun alle jahtaamaan pikkulintuja! Siellä viihdytään kolmatta tuntia, että aloin jo huolestua että olisi pikku-kolli eksynyt liian pitkälle reviiriltään.
Mutta sisällekin sitten jonotetaan niin, että tassun jäljet ehtivät jo sulaa jäätyneisiin portaisiin.
Kun on ulkoiltu niin sitten syödään hyvin kissanruokaa ja otetaan kunnon päiväunet pönttöuunin kupeessa
. On se vaan kissanelämää parhaimmillaan!
Ulos on päästävä vapauteen hiirijahtiin tai ainakin omenapuun alle jahtaamaan pikkulintuja! Siellä viihdytään kolmatta tuntia, että aloin jo huolestua että olisi pikku-kolli eksynyt liian pitkälle reviiriltään.
Mutta sisällekin sitten jonotetaan niin, että tassun jäljet ehtivät jo sulaa jäätyneisiin portaisiin.
Kun on ulkoiltu niin sitten syödään hyvin kissanruokaa ja otetaan kunnon päiväunet pönttöuunin kupeessa
lauantai 12. marraskuuta 2016
Hemmo The Wippet - talviasussa
Jos Pablo sai pipon, niin kyllä sen kaveri Hemmokin sellaisen tarvitsee.
Nyt voivat pojat viilettää ulkona tulessa ja tuiskussa eikä pää ja korvat jäädy.
Nyt voivat pojat viilettää ulkona tulessa ja tuiskussa eikä pää ja korvat jäädy.
tiistai 8. marraskuuta 2016
Ahti-Katti ja Pablon pipo
Lähipiirissä on pikkuinen ja pirteä ihan lyhytkarvainen koiranpentu, joka tutustuu ensikertaa talveen sekä lumeen. Ajattelin ilahduttaa pikkuvekkulia omatekemällä pipolla.
Luotan Novitan pesun- ja kulutuksen kestäviin lankoihin, joten 7-veljestä oli selkeä valinta tähän tarkoitukseen. Aiemmin olen kutonut villapaitoja niin jack russeleille kuin wippetillekin. Nyt ensimmäistä kertaa teen pipoa. Ohjeita löytyi netistä monia, mutta niiden tulkitseminen toteutukseen saakka oli hankalaa. Joten tein pipon loppuun ns. oman pään mukaan ja olen ihan tyytyväinen tulokseen. Onhan se ihan prototyyppi vielä, mutta hyvä alku kehitystyölle.
Kun ei ollut lähettyvilla Pabloa sovittamassa juurivalmistunutta työtä, niin Ahti-Katti sai toimittaa sen tehtävää. Aika samankokoisia kun ovat ainakin vielä tällähetkellä.
Väri nyt ei ole ihan suosikkejani, mutta ehkä se ei haittaa pikkukoiraa =)
Luotan Novitan pesun- ja kulutuksen kestäviin lankoihin, joten 7-veljestä oli selkeä valinta tähän tarkoitukseen. Aiemmin olen kutonut villapaitoja niin jack russeleille kuin wippetillekin. Nyt ensimmäistä kertaa teen pipoa. Ohjeita löytyi netistä monia, mutta niiden tulkitseminen toteutukseen saakka oli hankalaa. Joten tein pipon loppuun ns. oman pään mukaan ja olen ihan tyytyväinen tulokseen. Onhan se ihan prototyyppi vielä, mutta hyvä alku kehitystyölle.
Kun ei ollut lähettyvilla Pabloa sovittamassa juurivalmistunutta työtä, niin Ahti-Katti sai toimittaa sen tehtävää. Aika samankokoisia kun ovat ainakin vielä tällähetkellä.
Väri nyt ei ole ihan suosikkejani, mutta ehkä se ei haittaa pikkukoiraa =)
Ei ollut sisäkisulle pipo mieluinen - ilme on kuin satukirjan Pesosen Viirulla.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)