Käsillä tekemisen intoa puhkuen - Martta-nukke tähtäimessä osa 1.

Näin talvella on ihanaa, kun kansalaisopistot pursuavat mielenkiintoisia kursseja niin paljon ettei oikein tahdo osata valita mille osallistuisi.

Viime vuonna olitiin himmelikiúrssilla, syksyllä puutarhansuunnittelukurssilla ja nyt ollaan innostuneita nukke-kurssista.

Kaksi kertaa olen jo ollut Martta-nukkekurssilla ja päässyt mukavasti alkuun. Viimekerralla aika riensi niin nopeasti, että opettajan oli jo patisteltava kurssilaisia pakkaamaan tarvikkeet, että hänkin pääsisi aikanaan kotiin. Huomasin itsekin uppoutuneeni aiheeseen niin kovasti, että olin istunut puuhastelemassa kaksi tuntia yhteensoittoon ja en jäykistynein raajoin tahtonut tuolilta päästä ylös.

Tästä repro-paperimassa päästä ja käsivarsista se nukke alkaa hiljalleen muotoutua. Monta tarkkaa työvaihetta on edessä ja kärsivällisyys on koetuksella - parhaani yritän.

Tälläinen Isosisko-nukke siitä pitäisi tulla aikanaan. Kuva lainattu nukenosia myyvän Nukkekamarin sivuilta.

Loviisan Wanhan Ajan Joulukodit virittävät joulutunnelmaan...

Syksyinen Lowiisan Wanhat Talot on jo tuttu tapahtuma ja olen päässyt innolla useina vuosina seuraamaan mielenkiintoisia taloremontteja ja niiden etenemistä.
Ensimmäistä kertaa vierailin Loviisan Wanhan Ajan Joulukodit -joulutapahtumassa. Päivää sävytti ja siunasi auringonpaiste sekä pieni kirpeä pakkanen, joka piti jouluisesta tunnelmasta huolta.
Yritin kiertää monissa kodeissa, mutta aika alkoi käydä vähiin. Ihmisiä oli niin runsaasti liikkeellä edelleen nyt toisenakin viikonloppuna että tungosta ei voinut välttää. Kiitos kaikille kodeille, jotka olivat avanneet ovensa meille vierailijoille!
Kiitos vieraanvaraisuudesta ja lämpimästä joulutunnelmasta mm. Kuninkaanlampi, Villa Limppu, CasaItalia ROL, Wildemans, Villa Armas, Helgas ja Villa Vackerbacka, joihin ehdin tutustua.

Ensimmäinen vierailupaikka oli Kuninkaanlammen talo ja sen läheisyydessä Villa Limppu, jonka pihalle saakka tuoksui ihana saaristolaisleivän tuoksu.

Loviisan Suolatorilla pääsin ensimmäistä kestaa sisälle katsomaan Vackerbackaan. Uutta ja vanhaa ihanassa sulassa sovussa.

Ns. Uudenkaupungin puolella Villa Armas oli ihana ja tunnelmallinen joulukoti. Todella kauniita käsitöitä esillä ja myynnissä.

Kauniita asetelmia vanhoista lasipurkeista

Toimiva tuulimylly Loviisan - Pernajan Isnäsissä Wildemans'issa. Mahtava kokemus päästä nousemaan tuonne ylös myllyyn ja kuulla isännän kertomana myllyn historiasta ja toiminnasta.

Ruusu-ryijy Ruusukammariin

Joskus voi sattua enemmän kuin hyvin kohdalle!

Kiertelin syksyllä osto- ja myyntiliikkeitä varsinaisesti etsimättä yhtään mitään. Mutta sieltähän löytyi tämä ihana vanha ryijy. Juuri kuin tehty väritykseltään ja kuvioiltaan yläkerran Ruusu-kammariin. Oli kuulemma ollut jo pitkään myynnissä, joten sain sen sopuhintaan. Ruusu-kuviot eivät kai ole ihan muodissa  - mutta tänne torppaan se sopii mainiosti.

Koolta ryijy on noin 130cmx130cm ja sopii siksi hyvin matalaan kammariin. Kuvassa väritys on vähän ylivalottunut eli ihan noin kirkasvärinen ryijyvanhus ei ole. Ryijyn ikää en tiedä, mutta eiköhän se jo useamman kymmenen vuotta ole seinillä ollut maailman menoa ihmettelemässä.

Pitsiliinojen kierrätystä

Hienoa, että on erilaisia kirppareita ja kierrätyskeskuksia.
Kiertelin tässä taannoin lähikaupungin kirpparilla taas kerran ja nyt bongasin ihanat käsinvirkatut pitsiset kaitaliinat. Eikä ne olleet hinnalla pilattu! Alle kaksi euroa kappale.
Onneksi joku oli niistä luopuessaan tuonut myyntiin eikä laittanut roskiin. Liinat olivat tosi hyväkuntoisia - toinen oli ilmeisesti pariin kertaan pesty ja toinen aivan käyttämätön.

Nyt torpan piirongille saan kauniit liinat.

Huovutetut villasukat

Joskus iskee kaiken muun tohinan keskellä "käsityö-kärpänen". Näin yhdessä lehdessä ihanat huovutetut villasukat ja ihastuin niihin todenteolla.
Ei kun Novitan tehtaanmyymälään ja ostoskoriin Joki -lankaa ja nro 7 puikot. 
Uskomattoman hankalaa kutoa noin isoilla puikoilla ja noin suurikokoisia sukkia. Tuntui ettei mikään entinen osaaminen täsmännyt tuossa mittakaavassa, vaikka olen kyllä tämän talouden villasukissa aina pitänyt.

 

 Tässä vertailun vuoksi ulkoilukenkä nro 37 ja sukka-aihio

 Tavallinen sukka huovuttamattoman rinnalla

 Sukka-aihiot pestynä 40 asteessa pesukoneessa pyyheliinan sisällä, jossa ne eivät pysyneet tietenkään. Olivat kovat koppurat ja osin vielä huovuttuneet YHTEEN keskeltä! Saimme Ahti-Katin kanssa kynsisaksilla nipsutella sukkaosat auki, jotta saatiin venyttää sukat kuosiinsa. Jälkikäteen käsityön ammattilainen neuvoi, että kannattaa laittaa kuplamuovia sisälle estämään yhteen tarttuminen.

 

 Vihdoin ja viimein sukat venytettynä kalossien päälle kuivumaan ja muotoutumaan

 Laadun tarkkailua!

Kelpaa...

Ahti-Katti ja Pablon pipo

Lähipiirissä on pikkuinen ja pirteä ihan lyhytkarvainen koiranpentu, joka tutustuu ensikertaa talveen sekä lumeen. Ajattelin ilahduttaa pikkuvekkulia omatekemällä pipolla.

Luotan Novitan pesun- ja kulutuksen kestäviin lankoihin, joten 7-veljestä oli selkeä valinta tähän tarkoitukseen. Aiemmin olen kutonut villapaitoja niin jack russeleille kuin wippetillekin. Nyt ensimmäistä kertaa teen pipoa. Ohjeita löytyi netistä monia, mutta niiden tulkitseminen toteutukseen saakka oli hankalaa. Joten tein pipon loppuun ns. oman pään mukaan ja olen ihan tyytyväinen tulokseen. Onhan se ihan prototyyppi vielä, mutta hyvä alku kehitystyölle.

Kun ei ollut lähettyvilla Pabloa sovittamassa juurivalmistunutta työtä, niin Ahti-Katti sai toimittaa sen tehtävää. Aika samankokoisia kun ovat ainakin vielä tällähetkellä.

Väri nyt ei ole ihan suosikkejani, mutta ehkä se ei haittaa pikkukoiraa =)

Ei ollut sisäkisulle pipo mieluinen - ilme on kuin satukirjan Pesosen Viirulla.