Martta-nuken garderobin suunnittelua

Martta-nukke ei ole vielä edes saanut kasvoilleen väriä silmistä ja punatuista huulista puhumattakaan, kun on jo palava into ommella vaatteita!

Tiedä sitten millaisen mekkokankaan lopulta valitsen, kun joka viikko aina mieli vaihtuu. Tuossakin on jo kaksi kangaspalaa odottamassa valintaa - vielä ehdin vaihtaa mieltä.

Kaksi paria sukkiakin olen nukelle neulonut. Ihanaa, kun saa nopeasti valmista.

Viimeeksi naurettiin nukkemaakarien kanssa, että on kuin esikoistaan odottaisi - niin innolla tätä nukkea tehdään ja varustetaan vaatteilla!

Vinttigallerian aarteita: Pablo by Erkkitapio Siiroinen nro1387

 Kyllä on kokoelmani nyt jotenkin mennyt sinivoittoiseksi. Tämäkin Pablo-maljakko hohtaa kevätlumella niin taivaansinisenä.
Pabloja on valmistettu kolmea väriä: rubiininpunaisena, ultramariininsinisenä ja amberina. Muotoilultaan Pabloja on neljää erilaista. Nimensä sarja on saanut tiettävästi Pablo Picasson innoittamana kubistisisesta muotokielestä.
Pablo maljakoita valmistettiin Riihimäen Lasi Oy:ssä vuosina 1971-75.
Nettikirppiksillä ja nettikaupoissa Pabloja myydään 50-125 euron hinnoin. Siniset ovat noin 75-80 euron hintaisia. Punaiset ovat taaskin muita värejä arvokkaampia.

Karitsakarusellin uusimmat tulokkaat - kaksi tosi pientä karua

 Pieniä ja hellyyttäviä puolen vuorokauden ikäisiä karitsoja. Ensikon tekemiä ja ilmeisen keskeneräisinä syntyneinä, koska nämä kaksi (uuhi ja pässykkä) tupsahtivat maailmaan emon vielä ollessa joutilaiden alueella kylmällä alueella lampolan eteistilassa. Sitkeinä pienokaisina olivat selvinneet laumassa hyvin ja olivat ihan kuiviksi nuoltuja ja terhakoita, kun aamulla menin ruokkiimaan laumaa.

Kaverit saivat siirron lampolaan ja lämpölamppujen alle. Siitä se elämä alkaa ja viikon ikäisinä pääsevät kirmaamaan muiden pikkuisten karitsoiden laumaan.

 

Vinttigallerian aarteita: Festivo-kynttilänjalat sinisenä

Tälläisiä Timo Sarpanevan Festivo -kynttilänjälkoja en tiennyt edes olevankaan ennenkuin ystävätär niistä minua valisti.
Nyt kirpparilla oli pitkästä aikaa myynnissä sininen Festivo ja se tarttui mukaan torpan lasivitriiniin yksisolmuisen pariksi. Siniseen sarjaan kuuluu 1-, 2- ja 3-solmuiset kynttilänjalat. Varsinaisesti malli on vuodelta 1967, mutta näitä sinisiä on tietääkseni valmistettu vain vuonna 1994. Festivo-kynttilänjalat valmistetaan rosolasitekniikalla, joka oli erityisen suosittu 1960- ja 1970-luvuilla. Kynttilänjalat ovat olleet kirkkaasta lasista valmistettuna tuotannossa vuodesta 1967 lähtien ja ovat suomalaiskotien kiistaton klassikko.
Sinisten Festivoiden hinnat ovat korkeampia kuin kirkkaasta lasimassasta valmistettujen. Kolmen erikorkuisen sarjasta pyydetään jopa huikeat 240euroa netissä - en tiedä menevätkö sillä hinnalla kaupaksi. 

Viikko 9 ja pelargonioiden edistymistä

Pientä ja oikeastaan isoa edistymistä on tapahtunut muutamassa viikossa pelargonioille. Päästyään sisälle torpaan, lämpö ja valo ovat tehneet ihmeitä.

Pienet silmut ja lehden alut tunkevat esiin kylmästä kärsineistä rangoista. Nyt uskaltaa jo vähän innostua siitä, että pinkit "pelakuut" palaavat patoihin kesäksi - ihan itse siemenistä toissa vuonna kasvatetut torpparin suosikit.

Vinttigallerian aarteita: Kelloseppä - Perinteiset käsityöammatit -seinälautanen 2/3

Toinen lautanen Pekka Paikkarin Perinteiset Käsityöammatit -seinälautassarjassa ilmestyi vuonna 1991.

Ihanan sinisävyisessä lautasessa kelloseppä puuhastelee omassa pikkuruisessa verstaassaan. Isoja kello, pieni kelloja, seinäkelloja, käkikelloja, taskukelloja. Kaikki tarpeelliset työkalut esillä korkean työpulpetin päällä.

Sarjan lautaset kuuluvat teollisen keramiikan piiriin.

Painoväreinä seinälautasessa ovat keltainen, musta, sininen, tummansininen, ruskea, harmaa ja tummanvihreä.

Paikkarin signeeraus on lautasen oikeassa alareunassa P. PAIKKARI ja päiväys 1991.

Martta-nuken tekoa: osa 4. - Hyvää ystävänpäivää meiltä kaikilta!

 Hyvää ystävänpäivää täältä Martta-nukkekurssilta meiltä kaikilta!

Hitaasti se Martta-nuken valmistus etenee. Repro-päätä on käsitelty niin gessolla kuin väriaineellakin jo useita, useita kertoja - ja vieläkin jatketaan.

 Kasvovärien jälkeen sahattiin rautasahalla irti ylimääräiset valokset olkavarsista. Pää piti suojata vaikka sukkahousulla, ettei tule naarmuja. Onneksi eivät kulmat lohjenneet ja samalla kiinnitysreiät, vaan säilyivät ehjinä kovakouraisesta käsittelystä huolimatta.

 Tällä kertaa päästiin jo aloittamaan jalkojen täyttö sahapuruilla ja asentamaan jalkojen niveliä paikoilleen.