Olisikohan kivillä kantattu oja?

Pihatyöt jatkuvat Erikasmäessä aina kun torpparilla on aikaa. Nyt on meneillään pihapiirin siistiminen tuosta pihasaunan takaa. Osa kaadetuista pikkupuista päätyy hakkeeksi ja isommat polttopuiksi talven varalle.

Kun tarpeeksi risukossa huhkii, niin saattaa jotain mukavaakin löytyä. Tuossa on mahdollisesti kivillä reunustettua ojaa ollut joskus muinoin. Kiviä ja lohkareita tontilla on ainakin niin paljon, että pahimmat ojanreunat saadaan "entisöityä".

Ja lisäksi ison kuusen vierestä löytyi kolmen betonirenkaan syvyinen kaivo.  En tiedä kuivuuko se kesällä vai saisikohan siitä nostettua vettä puutarhaan ja kukille.

 

Vanha kuva torpasta

Tuolla takana häämöttää Erikasmäen torppa joskus 1950-luvulla. 

Mansardikatto, pystylaudoitus ja alkupeäinen kuisti. Maakellarinkin samalla paikalla.

Tämä on ihan ainut kuva, joka minulla on torpasta vanhaan aikaan tai yleensäkään. 

Kiitos kuvalainasta naapurille, joka itsekin istuu tuossa oman kotinsa portailla.

Lampolan lentävät kesävieraat

Se on KESÄ

Lampolan visertävät kesäasukit saapuivat jo viime viikolla ilahduttamaan niin torpparia kuin lampaitakin. On niitä odotettukin jo tovi.
Ei edes keväiset karut säikähtäneet vinhasti lentäviä haarapääskyjä vaikka uusi tuttavuus ovatkin niille.

Outo sattuma...

Reilu viikko sitten torpparilla oli edessä työreissu Ruotsiin. Kyydillä pääsin valtatien varteen pikavuoropysäkille odottelemaan jatkokyytiä .... ja penkin alle oli joltain pudonnut kirja.

Nostin sen ylös ja OUTOA! Siinä Årsbok77 -kirjan  kannessa poseerasivat enteenomaisesti Kalle Kustaa ja Silvia pienen Viktoria-prinsessan kanssa.

Jos olisin vieläkin taikauskoisempi, niin olisinkohan edes lähtenyt koko reissulle. Vai liekö "varjelus" -  Hyvä ja turvallinen laivamatka. Ja muutenkin onnistunut reissu.

Keltaisen pelargonian ensimmäinen kukka

Kevätpuutarhamessujen tuliainen - keltainen pelargonia First Yellow - kukkii nyt ensimmäistä kertaa ja yhdellä ainoalla kukalla.
Ihan sitruunankeltaiseksi kuvailtu väritys ei ihan pitänyt paikkaansa, mutta ihananvärinen kuitenkin. Ehkä myöhemmin, kun saan sen istutettua uuteen ruukkuun, alkaa värityskin syventyä voimakkaammassa mullassa.

Kasvun voimaa kierrätyspurkissa

Muutama päivä sitten istutin kourallisen litteitä siemeniä kermaviilipurkkiin ja tässä tulos.

Yhtään en tiedä mitä tarkalleen ottaen ovat, sillä laitoin syksyllä kuivumaan jättikurpitsansiemeniä, kun tein säilykkeitä.

Mutta myös talven aikana kuivatin myskikurpitsankin siemeniä. Jää siis nähtäväksi kumpia ovat vai vielä jotain kolmatta lajia.

Kasvun voima on kuitenkin valtaisa. Taimet työntävät kuivahtanutta, jauhelihapihvinnäköistä multakerrosta pois tieltään yhteistuumin.

Hyvin on toiminut myös tässä tapauksessa pieni "kierrätyskasvihuone" eli viinirypäleiden myyntipakkaus. Siellä häiriöiltä suojassa ovat siemenet muhineet keittiön ikkunanlaudalla auringon valossa.

Torppaan uusi kuisti

Hienosti notkahti eteenpäin torpan kuistin rakentaminen. Luotto-rakennusmies suunnitteli ohjeiden mukaan kuistin rakenteet ja lopuksi rakensi jopa PIENOISMALLIN. Siitä on torpan emännän helppo katso millainen on tulossa.

Hyvältähän se näytti - myötäilee yhdestä vanhasta valokuvasta nähtyä alkuperäistä mallia. Mittasuhteet 1:10.

Nyt on rakennusmateriaalit tilattu ja odotellaan kuorman saapumista.

Kohta ei tarvitse enää kompuroida Leca-harkkoportaissa, vaan saa juoda vaikka aamukahvit uuden kuistin penkeillä kesäsateessa.

Vihdoinkin näkyy eloa siemenistutuksissa!

Kyllä olin jo heittää hanskat tiskiin, kun viidakkokurkku ei itänyt ja kaksi ensimmäistä okra-kylvöä ilmeisesti itse pilasin liialla kastelulla ja liian syvälle istuttamalla.

Nyt on kolmannet okransiemenistä itäneet pikkuiset taimet nostaneet päänsä kohti valoa ja viidakkokurkkujen lonkerot karkaavat "kasvihuoneestaan" tuorekelmun alta esille.

Kiva seurata miten tästä edistytään...

 Pienoiskasvihuoneen asiaa toimittaa mm. tomaatti- ja viinirypälerasiat - toimii!
Eikä Ahti-Kattikaan pääse syömään versoja.

Kilipojat ja kutunmaitoa...

Nyt alkavat Ping ja Pong olla jo niin isoja kilipoikia, että Martan maidontuotanto ylittää poikien ruokahalun.

Tänään oli pakko lypsää Martta ensimmäistä kertaa kilistelyn jälkeen, kun utaret olivat kuin nuorella hieholla. Sai siinä tehdä töitä, että pääsi alkuun käsinlypsyssä. Maitoa oli niin paljon, että pinkeistä vetimistä tuskin sai otetta. Mutta kun alkuun päästiin, niin reilut kaksi litraa kutunmaitoa herui isoon lypsykuppiin.

Siitä Ahti-Katti lipitti ensin omansa ja sitten oli neloskaritsoiden pullotusvuoro. Ja kaikki olivat tyytyväisiä: lypsäjä, Ahti-Katti, karitsat ja ennenkaikkea Martta-kuttu.

 Huomenna, ylihuomenna, ensi viikolla ja ensi kuussa aina jouluun saakka sitä sitten lypsetään joka päivä. Kyllä riittää hyvätuottoiselta Martalta aineksia lettuihin ja pannukakkuihin karitsoiden juoton ja Ahti-Katinkin annosten jälkeen.

Riittäisi tästä jollekin lehmänmaitoallergisellekin maitoa jos vain joku olisi sitä vaille.

Pieni chiliviljelmä

Kevättalvella istuttelin monenmoisia chilinsiemeniä, jotka sain kaveriltani. Aika hyvin itivät ja nyt ovat tässä kertaalleen koulittuina.

 Ehkä niiden pitäisi jo olla suurempia, mutta keittiön länsi-ikkunalla ne kasvavat omaan tahtiinsa.

Kunpa olisi kasvihuone!

 

Siinä on  riveissä mm. Hot Lemonia, Rocotoa, Twilightia ja Aji Benitoa. Eri lajikkeet kasvaneet eri tahtiin. Itseasiassa istutin jokaisen itäneen taimen varmuuden vuoksi, jos vaikka kävisi joillekin huonosti.

Wildly Flowering Finland: Paju (Salix)

Iso riesa väärässä paikassa, mutta ihana näin keväällä varsinkin, kun ensimmäiset "pajunkissat" lupaavat kevättä. Ihania ne ovat myös "pajunkissat" maljakossa muulloinkin kuin pääsiäisenä.
Monenlaisia pajutöitäkin niistä voisi solmia tai punoa. Tai istuttaa pitkiä soiroja, jotka sitten taivuttaa haluttuun muotoon. Siihen sitten juurtuvat maahan helposti ja muodostavat vaikka ovikaaren.

Iskä vuoli ja näpersi pajusta myös aina keväisin meille kakaroille ja lapsenlapsille pajupillejä. Aikansa kestivät soitella ennenkuin kuivuivat ja olivat piloilla.

Olen yrittänyt jo kolmena kesänä raivata ja kiskoa pajuja pois pellon pientareelta ja ojanpelkalta, mutta EI - aina vaan tulee uusia vitsoja eksponentaalisesti lisää yhtä poisleikattua kohti.

Nyt laitoin "kovat piippuun" ja jokaiseen katkaistuun varteen sivelin RoundUppia. Katsotaan onko mitään tehoa. Ei muuten, mutta oja ja tierumpu ovat kasvaneet umpeen ja sulamisvedet seisovat tai nousevat torpan tielle saakka.

 

Pajut  on puuvartisten kasvien suku pajukasvien (Salicaceae) heimossa. Pajujen suvussa on noin 450 kaksikotista varpu-, pensas- tai puumaista lajia. Suomessa eri pajulajeja kasvaa noin 20. Niitä kasvaa varsinkin purojen, ojien ja pienten jokien varsilla.

Yhden naisen risusavottaa - osa II

Pieni fyysinen rutistus risusavottaa tehdessä tuntuu luissa ja ytimissä ainakin illalla, kun pysähtyy hetkeksi istumaan. Ei tarvita punttisaleja eikä kahvakuula-sarjoa.

Muutama pönttöuunillinen klapeja on siis kuivumassa ensi talveksi. Eis iinäkään vielä kaikki. Vielä on muutama runko kaadettavana.