Irlannin cob kisavarusteissa

Tässä nuori tammani lähdössä ensimmäisiin kisoihinsa harjattuna, puunattuna ja harja letitettynä. Itse en ole lainkaan kilpailuhenkinen, mutta tamman ratsuttaja halusi viedä tamman areenalle jo harjoitusmielessä - olkoon menneeksi.
Oli se haastavaa kokemattomalle kopukalle.

Vinttigallerian aarteita: maljakko nro 1379 Tamara Aladin

Mielenkiintoisen muotoinen maljakko löytyi netistä jo aikoja sitten. Hyväkuntoinen tummanruskea maljakko oli todella likainen sisältä, mutta jo astianpesuaine ja pulloharja tekivät ihmeitä. Vielä kunnon liotus ammattilaispuhdistusaineeessa, niin tästä kuoriutuu vielä todellinen kaunotar.

Tämä maljakko on Tamara Aladinin maljakko numero 1379. Maljakko on 20cm korkea ja painaa 765g. Pohjassa on pyöreä happoleimaus "Riihimäen Lasi Oy Finland" ja leiman keskellä ilveksen sivukuva. Maljakon ulkoreunassa ihan alhaalla on myös kolmiotarra, jossa hennosti puna-musta Riihimäen Lasin logo.
Näitä maljakoita on tehty myös eri korkuisina ja muina väreinä. Olen nähnyt maljakon mm. tummanviolettina ja turkoosina.

Tämänkokoisen maljakon hinta on tällä hetkellä noin 35 euroa.

Puutarhasuunnitelmia Eija´s gardenin kurssilla

Syksyllä on hyvää aikaa aloittaa puutarhasuunnitelman teko asiantuntijan opastuksessa kurssilla.

Pihamaata on varmasti useampi tuhat neliötä, mutta jospa saisi järkevän suunnitelman nyt ensin yleiskuvaksi koko alueesta ja tarkemmin tällä kertaa maakellarin ympäristöstä.
Tontti on kyllä melkoisen iso ja useaksi kesäksi jää joku nurkkaus puutarhaunelman toteuttamiseksi. Tontin pitkänomainen muoto asettaa haasteita, mutta toisaalta sen monimuotoisuus perinteisestä pihapiiristä, peltoon ja vanhaan metsään antaa mukavaa vaihtelua näkymiin ja toimintojen suunnitteluun.

 Tästä 1:100 pohjakartasta sen puutarhasuunnitelman pitäisi alkaa hahmottua. Listaus on jo valmiina mitä toimintoja pihalle halutaan ehdottomasti

 Ja tältä se lähtötilanne näyttää lokakuussa 2016

 Ajansaatossa multaus vai mikä lieneekään kerros on valunut kellarin katolta alas. Muutoin maakellari on hyvässä kunnossa sisältä, mutta pakkasenpitävä se ei enää ole

Nuo kuivuneet pihjalan rangot on tarkoitus poistaa ja hakata klapeiksi. Sen jälkeen olisi saatava jostain kuormallinen isoja kiviä tukimuuriksi kellarin katon päälle ajettavalle maakerrokselle

Munia ja pekonia - omien kanojen munista

Oho, Hupsis, No ja Niin olivat tässä muutaman viikon munimatta! Olivat raukat sekaisin nopeasta syksyn etenemisestä ja valon vähenemisestä.
Sain hyvät neuvot Puurin kanalan isännältä valaistuksen ajastamisesta ja nyt on munia alkanut ilmestyä kanalaan.
Kanalaan asennettiin kiinteän kattovalaistuksen sijaan lamppuroikka. Kanat "herätetään" joka aamu kello 03 ja valaistus on päällä kanalassa aina kello 17 saakka. Silloin valot sammuvat ja kanat käyvät nukkumaan.

Aluksi näytti vähän epävarmalta touhulta, mutta nyt ollaan päästy hyvää alkuun: neljä kanaa munii 3 munan päivätahtia. Periaatteessa muninta on parhaimmillaan, kun tulos on 6 munaa kanaa kohti viikossa ja sitten pitävät yhden lepopäivän.

 Siinä niitä "kultamunia" nyt on

Vähän ovat munat erikokoisia ja likaisia, kun kanat munivat ne vielä minne sattuu

 Aamupalaksi munia ja pekonia...

Vinttigallerian aarteita: Tamara Aladin maljakko nro 1516

Melkein on tämä "värisuora" täynnä Tamara Aladinin tuotannosta maljakkoa nro 1516.
 Ilmeisesti enää kirkkaasta lasista oleva yksilö puuttuu.

Maljakot ovat väriverholasia ja kuuluvat Tulppaani-nimiseen sarjaan. Tätä mallia on valmistettu vuosina 1971-76 vuotta. Kooltaan maljakot ovat 20cm korkeita ja painavat noin 430g.
Maljakoiden hinta on tällä hetkellä noin 40-50euroa.

Vinttigallerian aarteita: Hyrrä

Joskus viime talvena sain haltuuni ihanan turkoosinvärisen Nanny Stillin maljakon. Tämä Riihimäen Lasin mallistossa oleva maljakko 1970-luvulta on nimeltään Hyrrä.

Maljakkoa on valmistettu kapeina eri korkuisina, että matalina ja leveinä malleina. Maljakosta on useita erivärisiä versioita mm. kirkas, sammaleen vihreä, violetti, siniharmaa. Hyrrien hinnat ovat olleet nousussa. Pyyntihinnat ovat olleet mallista riippuen 50-100 euron luokkaa.

Hyrrä on pyörittäen puhallettu värilasi -maljakko, joka on noin 24cm korkea ja painaa 422g.

Viinirypäleen rankoja...

Eilen kävin kaupungissa kaupoilla ja aina tarttuu jotain mukaan tuomisina torpalle. Tälläkertaa poistomyynnissä oli viinirypäleen rankoja ruukkutaimina, joiden pitäisi talvehtia jopa -30 asteessa ja viihtyä myös lämpimässä + 30 asteen helteessä. Rangat olivat aika ohuita, heiveröisiä ja lähes lehdettömiä. Sellaisia ne kai ovatkin tähän aikaan vuodesta.

Enpä tiedä mitään viinirypäleiden kasvattamisesta, mutta ajattelin kokeilla. Tarjouksessa oli kaksi kappaletta alle kympin ja lisäksi ystävällinen myyjä antoi vielä yhden kaupantekijäisiksi.

Tänään vein rangat mökille ja istutin suurempaan ruukkuun kaikki kolme yhdessä. Ajattelin yrittää talvettaa niitä maakellarin uumenissa. Tuossa jo vähän parhaat päivänsä nähneessä ja remonttia odottavassa maakellarissa on kolme peräkkäistä huonetta; tuulikaappi, pieni keskikomero ja isompi noin 6-7 neliön varsinainen kellariosa. Sinne takaosaan sen ruukun vein.
Jos talvesta tulee mahdottoman kylmä, on siellä kellarinosassa edellisen omistajan asentama pakkasvahti pitämässä tilan ainakin +/- nollassa. Keväällä sitten pääsevät muhevaan hevonpaskalla höystettyyn multaan, niin katsotaan miten menestyvät.

Harlamovskin sadosta riittää...

Mehua, omenalohkoja pakasteeseen pussitolkulla ja edelleen riittää Harlamovskin sadosta omenoita.

Nyt työn alla ovat perinteiset omppulohkot sokeriliemessä. Vähän tuunasin lientä sitruunalla ja vaniljalla. Ja hyvää tuli. Parempia kuin peltipurkissa ostettavat säilykepäärynät.

Pari isohkoa purkkia on jo valmiina näitä kotitekoisia ns. reksattuja omenoita ilman reksausta ja omenoiden jalostaminen uuteen säilyvään muotoon jatkuu edelleen.

Vanha Emma-rouva tummanpunaisessa mekossaan...

Vuosia sitten olin hyvin vahvasti sitä mieltä, että kristallikruunut ovat ihan hirveitä ja Emma-tuolit vielä hirveämpiä otuksia.

Nyt on mieli muuttunut - voi siis vanhakin "uusiutua" mieleltään ja rumasta tulla kaunis katsojan silmässä.
Emma-tuolini ei ole ihan mahdottoman vanhaa mallia ja kangas on ihan alkuperäinen.  Nyt vanha rouva tummanpunaisessa mekossaan palvelee yöpyjiä yläkerran Ruusutarha-vinttikammarissa. Matalaan pikkukammariin kun ei voi edes ajatella isojen ja raskaiden huonekalujen kantamista. Eikä tilaakaan olisi niitä käyttää.

WANTED

Etsin vanhalle rouvalle kaveriksi vanhuudenpäiviksi vastaavanlaista tuolia - jos jostain löytyisi hänelle sopiva kaveri  =) Antaisitko vinkin!

Torpan alakerran itsetuunattu ilme

Kohta on kulunut kolme vuotta siitä, kun ensimmäistä kertaa astuin sisään torppaan.
Eivät ensivaikutelmat olleet oikein innostavia - mutta jo toisella kerralla "projekti" tuntui ihan omalta.

Nyt on revitty, raavittu, sadateltu, poistettu roskia, nikkaroitua, maalattu ja tuunattu - jopa tuumailtukin!

Ja tähän ollaan nyt päästy. Olen ikionnellinen pikkutorpan emäntä!

Tuvan rauhassa, käkikellon alla vanhassa kiikkutuolissa on rauhoittavaa juoda kuppi kahvia ja rentoutua.
Ahti-Katin valtakunta on tässä - päästetään se siis irti hiiripartioon näin syyssäiden kylmentyessä.

Ahti-Katti 5kk

Keittiössä koko ikänsä - aina oppii jotain uutta!

Pikkusisko yritti vuosia sitten rautalangasta vääntää isosiskolle, että millaisesta raaka-aineesta perheelleen nyt ruokaa väsää - siellä muutaman tuhannen kilometrin päässä. Ei ollut yhteistä nimeä tuotteelle. Ei ymmärtänyt isosisko - mutta nyt tietää.

Paikallisessa marketissa kiertelen aina, jos on aikaa, hevi-osastolla katselemassa mitä uutuuksia tai uusia lajikkeita tuotteista on kaupan. Sekä mielenkiinnosta että ammatillisestikin kiinnostuneena. Nyt sitten bongasin vieraannäköisen kasviksen, jonka kyltissä luki Eddo. Kilohinta oli rapiat 6,90euroa. Ostin kaksi kappaletta ja katsotaan mitä niistä syntyy. Ei ehkä mitään iso eväspadallista, mutta maistiaisiksi ainakin.Olivat Eddot pieniä, laitoin kuvaan perunan mittasuhteita kuvastamaan. Eddot painoivat noin 80g/kpl

Laitoin myös serkkupojallekin viestiä, että mitä Eddosta tekisi vaikka afrikkalaiseen tapaan - siellä kun tällähetkellä on reissussa. Katsotaan millaisia vinkkejä saan... =)

Netistä selvisi, että tällä juureksella on monta nimeä  -  taro, taaro, dasheen ja cocoyam. Taisi "elefantinkorva" olla lempinimi. Taaro (Colocasia esculenta) on vehkakasvi, jota kasvatetaan kosteilla trooppisilla alueilla ruoaksi tyvimukuloiden vuoksi. Afrikassa ja Oseaniassa taroa käytetään hiilihydraatin lähteenä, ja sitä syödään riisin tai perunan tapaan.

Puutarha-blogista näin, että joku innostunut oli laittanut mukuloita kasvamaan kukkaruukkuun hyvällä menetyksellä. Taidan itsekin hakea pari mukulaa lisää ruukkuviljelykokeiluun.

Vinkkejä ruokaohjeiksi - KIITOS!

Maitolaiturin virittäytyy syysasuun...

Loppukesästä sain torpan pihatien varteen mieheni rakentaman maitolaiturin. Viime viikonloppuna korjasin maitolaiturilta pois kesäkukka-kattilat ja tilalle istutin noita ihania pieni callunoita.

Rakastan noita vanhoja ruoisteisia maitotonkkia. Niissä on oikeasti rahdattu maitoa vielä 1950-luvulla!

 Tämä maitolaituri ei mukaele Mikkelin osuusmaijerin maitolaiturimallia, kuten kotipihallamme oleva. Tämä on kevyt versio - yhdistelmä maitolaituria ja isoa postilaatikkoa =)

Vinttigallerian aarteita: Kleopatra nro 1509

Tamara Aladinin Riihimäen Lasille suunnittelemia Kleopatra -nimisiä maljakoita on tiettävästi ainakin 16 erilaista mallia. Maljakot on suunniteltu vuonna 1969 ja tuotannossa ne ovat olleet vuosina 1970-1972.
Tämä maljakko nro 1509 ja se on 25cm korkea ja painaa noin 1,52kg.
Punainen maljakkoni on pyörittäen puhallettua väriverholasia, siinä on kirkas korva ja suun reuna on hiottu. Yläreunassa komeilee ehjä Tassu -leimatarra. Näitä maljakoita on valmistettu ainakin punaisen lisäksi kirkkaan vihreinä ja amberin värisinä.
Kleopatra-maljakot ovat olleet Taalari- ja Carmen -maljakoiden ohella hänen suosituimpia tuotteita.

Tästä punaisesta Kleopatrasta saatetaan tällä hetkellä pyytää ja maksaakin 100 euron molemmin puolin.

Voi vanhaa piironki parkaa...

Siirsin omien isovanhempieni vanhan piirongin torpalle turvaan ladosta. Oli se raukka mennyt kurjaan kuntoon. Yksi jaloistakin oli kadonnut vuosien saatossa.
Piirongin takana oli jäljellä vielä paperitarra, jossa luki "Häkli, Lahti"  - siis suomalaista puusepäntaitoa!

No, ei muuta kuin vettä, pesuainetta ja paljon intoa puhdistaa vanhus edes jonkinlaiseen kuntoon.

Olen intohimoinen dekkarien lukija. Muutama dekkari päätyi jo paikalleen piirongin hyllylle. Lisäksi  luen paljon naisista maailman eri kolkista ja heidän kohtaloistaan. Tässä tapauksessa kun yksi jalka puuttui mm. Valkoinen masai  saa toimia muutaman muun pokkarin kanssa "proteesina" vanhukselle.

Vinttigallerian aarteita: Auringonkukka nro 1498 Tamara Aladin

Tamara Aladinin tuotannosta löysin kesällä Auringonkukka-nimisen maljakon. Maljakko on 25cm korkea ja painaa noin 1,145kg. Valmistusteknisesti se on kiinnipuhallettua kirkasta lasia. Olen nähnyt tätä Riihimäen Lasin maljakkoa myös uraaninkeltaisena. Maljakoita valmistettiin vuosina 1968-1969.
Auringonkukasta pyydetään tällä hetkellä noin 80-90 euroa, jopa enemmänkin. Auringonkukka-maljakosta saattaa helposti puuttua pala tai kaksi suun reunasta, joten ole tarkkana jos olet sellaista hankkimassa.

Kuvassa maljakkoni on ihananvärisen, viimeöisen syysmyrskyn taittaman daaliankukan kanssa.

Uudet verhot yläkerran pikkukammariin

Pikkukammarin ikkuna on vain 1,05cm korkea ja 96cm leveä. Matalaan huoneeseen ei haluaisi laittaa paksuja ja peittäviä verhoja, että saisi myös luonnonvaloa sisälle.

Ajattelin tehdä kapean kapan yläreunaan ja sivuille ohuet sivuverhot antamaan vähän pehmeyttä. "Linnunpöntöksi" nimeämäni pikkukammari saa nimensä mukaisen kapan Eurokankaan valikoimasta. Kankaan nimi on Metsän äänet. Vaalean harmaalla pohjalla on ainakin tiaisia - lempilintuja.
Katsotaan mitä saan aikaiseksi. Vielä ei ole kuin kappa tehty ja huomenna on mentävä tarkistusmittaamaan ja sovittamaan sivuverhot etten tee mitään hassua.

Torpan oma kolli Ahti-Katti päätti olla avuksi kankaan mittaamisessa ja leikkaamisessa. Iskä sanoi aina ennen,että koskaan ole niin pientä työmaata ettei siellä olisi yhtä työnjohtajaa.