Lisää kylvöhommia tehtynä

Gladiolukset ja daalianjuuri on upotettu kukkamultaan. Odotan innolla kauniita, värikkäitä ja komeita kukintoja viimeistään heinäkuun lopussa.


Olen perinteisesti aina esikasvattanut gladiolukset parin epäonnistuneen suorakylvökokeilun jälkeen. Toissa kesänä kun viimeiseksi gladioluksia laitoin, niin tällä esikasvatuksella sain todella näyttävät kukinnot aikaan- tietysti hevonpaskaa oli reilusti isoissa ruukuissa pohjalla.

Kuvan istutukseen laitoin vielä paksun kerroksen multaa päälle.

 Tämän kesän daalianjuuren tunnussana on pastellisävy. Viime vuonna laitoin todella vahvan pinkin sekä puna-valkoisen daalian kasvamaan. Ne kukkivat ihanasti pitkälle syksyyn. Yritin talvetta juuria torpan ulkoeteisessä kasvatusruukussaan ja ainakin toinen onnistui säilymään elinkelpoisena. Mutta siitä toisella kerralla kuvien kera.

Lampolakissa Ahti-Katti

Kohta vuoden vanha Ahti-Katti on jo omaksunut osansa lampolakissana - tai ainakin se päivystää lampolan eteisessä hiiriä ja rottia. 
Kun on eläimiä läävässä, niin aina on hiirulaisillakin ruokaa millä mässäillä; kauraa, kuivattua leipää.... Ja sitten niitä pieniä siimahäntiä ilmestyy eksponentaalisesti aika ajoin.
.
Sisäkatti tuo kaveri kuitenkin on ja yöksi se käpertyy sänkyyn jalkopäähän ja aamulla jatkuu työ ulkona pihapiirissä.

Tässä Ahti-Kattia kiinnostaa ihan valtavasti karitsojen maitopullo ja ternimaitoruisku.

 

Karitsakarusellin pyöreissä...

Ihana aurinkoinen kevätsää, ensimmäiset leskenlehdet 7-tien pientareella ja lampolassa juuri syntyneet neloskaritsat.

Voiko enää paremmin olla!                         TOSI SÖPÖJÄ - EIKÖ!?

Kolme pässipoikaa ja tuo yksi emon mahan alta kurkistava uuhityttö. Nelosiksi ovat reilun kokoisia ja vanha 8-vuotias Elisapetti hoitaa laumaansa asiantuntevasti. Viime vuonna sillä oli isot kolmoset.

Vasemmalla olevalle pässipojalle oli kyllä käydä ihan huonosti - oli joko syntynyt tai tönäisty 30l vesiastiana toimivaan rakennuspaljuun. Ehdin juuri ja juuri apuun pelastamaan kaveria kroolaamasta kylmästä vedestä. Nyt on jo lämmennyt lämpölampun alla.

 Kaikille vastasyntyneille annan lääkeruiskulla emältä lypsettyä ternimaitoa lääkeruiskulla. Näin saavat kaikki varmasti tarpeelliset vasta-aineet ja energiapotkua syntymän jälkeen.

Näin sakeaa rasvasta harvoin ternimaito on kuten tällä kertaa Elisapetilla. En saanut imeytymään maitoa ruiskuun, vaan sormella annostelin kitalakeen jokaiselle. Oli kuin sakeaa vaniljakastiketta.

Olen juuri valmistunut Martta-nukke 27.3.2017

 Siinä se monien ahkerien tuntien uurastus on nyt valmiina!

Seuraavalla ja viimeisellä kurssikerralla nukke saa vaatteet ylleen 

ja

kaipa se nimikin sitten julkistetaan.

 

 

Kiireesti vihannesten siemenet multaan - okra ja viidakkokurkku

Jo taidan olla hiukan myöhässä vihannesten siementen esikasvatuskylvöjen kanssa. Toivottavasti lämpö ja valo keittiön ikkunanlaudalla jouduttaa itämistä ja saa puhtia kasvuun. Olisihan se mukavaa saada jotain tuotostakin näistä kahdesta uudesta  kokeilusta.

Okraa ( (Abelmoschus esculentus) olen syönyt aiemmin ulkomaan reissuilla ja se on ihan hyvää mm. kasvispadassa. Vihanneksessa on on pieniä siemeniä ja tärkkelyspitoista kasvilimaa. Keitettäessä okralima saostaa pataruoat perunajauhojen tapaan.
Okran sanotaan vaativan pitkän ja kuuman kesän menestyäkseen, joten Suomessa sitä ei voi viljellä. Kasvihuoneessa ja esikasvatettuna se saattaa kyllä onnistua.  Okra kasvaa noin 1,8 m korkeaksi ja saattaa tarvita tukemista.

Siemenpussissa oli paljon siemeniä ja jos itävyyskin on 92% luokkaa, niin kyllä pitäisi edes jokin lähteä kasvamaan. Pussillinen siemeniä maksoi 1,50e.

 Viidakkokurkusta (Melothria scabra) ei ole mitään kokemusta tai tietoa, muuta kuin mitä pakkauksessa luki: kurkkumainen meksikolainen vihannes, joka tekee 3cm kokoisia hedelmiä. Ne sopivat säilöntään, salaatteihin ja wokkeihin. Joten hauskaa nähdä millainen kasvi siitä kasvaa ja miltä maistuu.
Pakkauksessa kerrottiin sen sisältävän 5kpl siemeniä. Oikeasti siemeniä oli 9kpl ja ne olivat todella pieniä. Pussi maksoi jotain 4 euroa. Itävyydeksi ilmoitettiin 80%.

Lopuksi peitin kasvulaatikot tuorekelmulla saadakseni lämpimän mikroilmaston ja tasaisen kosteuden kuten kasvikuoneessakin. Yksi iso syy oli myös estää Ahti-Kattia kuopimasta istutuksia ja kokeilemasta sitä käymälänä.

Vinttigallerian aarteita: Sininen keittiö -maustepurkit

Kohta on kokoinen sarja saatu kasaan tätä Raija Uosikkisen Arabilalle suunnittelemaa Sininen keittiö -maustepurkkisarjaa. Oregano -purkkia vielä olen vaille.

Sarjaan kuuluu myös leikkuulauta, eri kokoisia purkkeja sekä voirasia. Ne eivät ole "hankintalistalla".

Raparperi - EI IHAN VIELÄ!

Nyt jo raparperi Victoria puskee läpi jään kohti valoa. Ihan vielä ei kyllä kannattaisi - ettei tule takatalvea ja palelluta kasvustoa. Paikkana istuksella on eteläinen pikkuinen raparperipenkki, mutta kaikkialla on vielä kuitenkin lunta ja jäätä.

Tähän saakka vasta huhtikuun lopussa aikaisintaan on näkynyt uutta tulokasta, mutta onkohan niin, että ilmastonmuutos alkaa vaikuttaa.