Sivut

lauantai 5. elokuuta 2017

Wildly Flowering Finland: Humalanvieras - European dodder ( Cuscuta europaea)

Tälläinen kiemurtelija luikerteli salakavalasti elämänlangan joukossa torpan pienellä maapläntillä. Tuskin sitä olisin edes huomannut ellen olisi kompuroinut ja kaatunut elämänlankaviidakkoon myrkyttäessäni rikkaruohoja tarkasti neliösenti neliösentiltä.
Erikoiselta tuo humalanvieras näyttää, koska siinä ei ole kunnon lehtiä eikä lehtivihreää itsessään. .

Humalanvieras on 1-vuotinen kalvakas täysloinen, jonka oma maahan kiinnittyvä juuri kuolee varhain kasvukaudella. Muuten se kasvaa muihin kasveihin kiinnittyneenä imujuurensa avulla turvaten siten itselleen veden, kivennäisten sekä orgaanisten yhdisteiden saannin. Sen varsi on 30-120cm pikä ja noin 1mm paksu. Kukat ja kukinto muodostuu tiheiksi 7-15mm sykeröiksi, jossa on 3-4mm leveitä vaaleanpunaisia tai valkoisia kukkia

Humalanvieras kuuluu meillä tulokaslajeihin. Mutta Suomessa on myös alkuperäinen, paljon kulttuuritulokasta pienempi ja varreltaan punaisempi etelärannikon merenrantaniittyjen oma asukki.
Sitä kumpaan ryhmään kuvan humalanvieras kuuluu, en osaa sanoa.

 ++++










keskiviikko 2. elokuuta 2017

Voi itku ja parku...

Yhdessä ollaan tämän 20-vuotiaan shettistamman kanssa oltu yli 5 vuotta ja opeteltu tuntemaan kummankin "tamman" oikut.

Tänään vaan on se ikävä päivä, jolloin vanhaa rouvaa tullaan noutamaan uuteen kotiin. Suureksi onneksi näin eikä teuraalle tai kuoppaan.

Olin luvannut edelliselle omistajalle, että tamma saa meiltä loppuelämän kodin, mutta ei mennyt ihan niinkuin "Strömsössä". Itse kunkin elämä menee menojaan ja on pysyttävä sen perässä.
Onneksi tamma saa mukavan ja aktiivisen uuden kodin. Raviponi kun on, niin varmasti nauttii tekemisestä ja kärryajeluista.

Voi hyvin rakas ja pitkää tervettä poninelämää!





Wildly Flowering Finland: Kohokki (Silene vulgaris)

Kohokit olivat jo ehtineet kukkia, kun bongasin tämän yksilön tienvarresta. Siinä ne paahteisella pientareella näyttivät voivan erittäin hyvin ja uusiakin pieniä taimia oli läheisyydessä.

Monivuotisena ja monivartisena ruohokasvina se varmasti talvehtii ja lisääntyy entisestään. Kasvin korkeus vaihtelee kasvupaikan mukaan 20–80 cm ja tämä yksilö oli reilut 60cm.

Kohokki on sukua mm. mäkitervakolle ja puna-ailakille. Yhtäläisyydeen huomaa mm. siemenkodasta.


maanantai 24. heinäkuuta 2017

Wildly Flowering Finland: Keltasauramo (Anthemis tinctoria)

Kaikenlaisia kasveja sitä näkee teidenvarsilla ja saa ihan paniikkijarruttamaan ettei aja "onnensa ohi". Luulin, että ainakin suurimman osan Suomessa kasvavista "rikkaruohoista" tuntisin, mutta ei sitten läheskään. Tämäkin keltasauramoksi yhdellä nettisivustolla tunnistettu kasvi kukki erittäin paahteisella moottoritien penkalla. Minulle ihan uusi tuttavuus täällä Kaakkois-Suomessa.

Tutustuin kasviin ja onhan sillä ollut ihan järkeenkäypä historia, miksi ikäluokkani ei ole sitä juurikaan tavannut luonnossa. Kasvi kuuluu ns. muinaistulokkaisiin eli arkeofyytteihin  Suomessa.  Keltasauramon pähkylöitä on löydetty kaivauksissa Turun seudulta 1300–1500-lukujen maakerrostumista. Lajin arvellaan olleen tuolloin harvinainen ja paikallinen erikoisuus.
Laji lienee kulkeutunut meille pääasiassa keski- ja eteläeurooppalaisen heinänsiemenen joukossa ja yleistynyt vasta kylvöheinän viljelyn laajentuessa. Sen kukoistuskausi ajoittui heinänviljelyn alkuaikaan 1800-luvun loppupuolelle. Kun viljelytekniikka kehittyi, taantui keltasauramokasvustot
heinäpelloilta ja laji hävisi jo vuosikymmeniä sitten.
Nykyisin keltasauramoa voi tavata villinä kuivilla kedoilla ja tienpientareilla. Tämänkin ihailemani kasvuston siemenet lienevät tulleet heinänsiementen tai mullan joukossa, kun moottoritien penkereitä pari vuotta sitten katettiin mullalla.

Keltasauramon kirkkaankeltaisia kukkamykeröitä on käytetty jonkin verran villa- ja silkkilangan värjäämiseen. 

Nykyisin värikäs keltasauramo on melko suosittu puutarhojen koristekasvi, joka kukkii pitkään, melkein koko kesän.
Keltasauramo kasvaa 20–80 cm korkeaksi ja on tavallisesti haaraton tai niukkahaarainen. Yksittäiset kasviyksilöt eivät ole kovin pitkäikäisiä, mutta kanta lisääntyy omatoimisesti siemenestä sopivilla paikoilla, vaikkapa pihan hoitamattomassa, ketomaisessa nurkassa.
Itsekin nyhdin muutaman kasvin ja toin tänne torpalle kesäiloksi.








tiistai 18. heinäkuuta 2017

Wildly Flowering Finland: Ketoneilikka (Dianthus deltoides)

Suomen luonto näyttää nyt kyllä parastaan tällä hetkellä. Kaikkia ihania ja värikylläisiä kukkia on jokapaikassa.

Ketoneilikka on aina ollut yksi suosikkini. Tämä rehevä 25cm korkea tupas kukki maantien poskessa kuivassa paikassa.










Kuistin punainen väritys

Pikkuhiljaa etenee kuitin rakentaminen. Nyt kun remonttireiskalla on muita kiireitä, maalailen aikani kuluksi kuistin ulkoseiniä.
Löysin Strömforsin Ruukista Roseborgin Liiteristä pellavaöljymaalia. Se on kyllä ruotsalaista, mutta väriltään just passelia "Engelsk röd".




Wildly Flowering Finland: Maitohorsma (Chamaenerion angustifolium (L.)


Todella vaikuttava näky tienrientareella, kun sata metriä pitkä ja kymmenisen metriä leveä alue kukki näitä "Rentun ruusuja" raivatun ojanvarren penkalla Loviisan lähistöllä. Vaikka oli sateinen ja pilvinen sää, oli pakko pysähtyä ihailemaan näiden rikkaruohojen valtavaa värikylläisyyttä.

On näitä "rikkaruohoja" meillä aina kerätty kukkakimpuksi tai osaksi kesäisiä kukkakimppujakin sen komean ja näyttävän kukinnon vuoksi.

Maitohorsma on metsien, raivattujen maa-alueiden ja metsäpalojen (kutsua tulikukaksi) jälkeen pioneerilaji ja se valtaakin itselleen hyvin nopeasti vapaat kasvupaikat. Maitohorsma leviää tehokkaasti sekä siementen että juurakon avulla. Suurenkin esiintymän yksilöt saattavat olla yhtä kloonia tehokkaan juurakkoleviämisen vuoksi.  Maitohorsma viihtyy hyvin erilaisilla kasvupaikoilla sekä emäksisessä että hieman happamassa maassa.

 Maitohorsmaa ja sen lehtiä voidaan myös käyttää ravintona : nuoria lehtiä voi käyttää salaateissa ja kuivata teeaineksiksi. Kitkerän maun teestä saa pois ennnen kuivaamista fermentoimalla lehdet. Nuoris versoja voi käyttää parsan tavoin esim. kiehauttamalla varsia hetki suolavedessä ja nauttimalla ne voisulan kanssa.

Horsma on komea kasvi, se kasvaa yleensä noin 50–150 cm korkeaksi, jopa kaksimetriseksi. Horsma on yleinen koko Suomessa. Maitohorsman kukat ovat yleisimmin pinkkejä ja harvemmin vaaleanpunaisia tai valkoisia Kukkien halkaisija on 2–3 cm.