Rommiruukku - Rumtopf luumuista

Tuskin maltan odottaa 2-3 kuukautta, kunnes rommiruukkuni ovat tekeytynyt parhaimmilleen. Tosin silloin eletään jo marraskuuta ja pikkujoulujen aikaa - herkkujen aikaa!

Yksinkertaisuudessaan rommiruukkuun tuli luumuja, joista siemenet poistettu, runsaasti sokeria, sitruunanmehua, pätkä vaniljatankoa ja reilu loraus hyvää tummaa rommia kunnes purkki oli piri pintaan saakka täynnä. Nyt kannet hyvin suljettuina kylmiöön. "Kellaroinnin aikana" tölkkejä ravistelleen silloin tällöin, että liemiainekset sekoittuvat hyvin maustamaan luumut.

Luumut, sokeri ja sitruunanmehu purkitettu

 Rommia purkit täyteen

 Puuttuu enää vain vaniljatanko

Ja sitten vain odotetaan ja odotetaan - maistuu tosi hyvältä vaniljajäätelön kanssa

Kurpitsa kulki luokseni moottoripyörän kyydissä...

En ymmärtänyt kylvää kurpitsansiemeniä keväällä, vaikka hepan ja lampaiden lantakomposteja on tehty torpallekin.
Onneksi on ihania ystäviä, joilta sain tuon 20kg painava herkun. Tämä kurpitsa matkusti luokseni moottoripyörän kyydissä 70km matkan  - ihan kiltisti. Siitä on suunnitteilla, jos vaikka mitä talvenvaraksi - uusia ja perinteisiä reseptejä kokeillen. Katsotaan mitä syntyy.

Syksyn oman puutarhan luumusatoa 2016

En oikein vieläkään ymmärrä, että omasta torpan puutarhasta voi saada jopa luumuja. Vakituinen asuntomme sijaitsee pohjoisrinteessä, jossa aina tuulee ja tuiskutta eikä kova savimaakaan anna herkille hedelmäpuille armoa.

Suurin osa näistä makeista pikkuluumuista varmasti syödään sellaisenaan tuoreena, mutta ehkä jokunen päätyy tumman rommin ja sokerin kera purkkiin rommiruukuksi odottelemaan valmistumista vaniljajäätelön seuraksi. Nam!

Oma sauna - paras sauna!

Tältä näyttää uusi pihasauna. On sitä kesän aikana testattu ja koeteltu!
Hyvät löylyt siinä saa ja mieli tyhjentyy arjen harmeista.

 

Kuvassa saunaa jo testattiin vaikka terassiakaan ei vielä ollut. Sauna rakennettiin vanhan ja hyvän sokkelin päälle. Aiemmin paikalla oli ruma vanha pulpettikattoinen autotalli, joka purettiin pois.

 Terassia tuli kaikkiaan noin 30 neliötä, joten tilaa on sisustaa suurempiakin kalusteita tai lisätä ensi kesänä kesäkeittiö saunan kupeeseen.

Onneksi vanha, mutta vahvajuurinen klematis tässä etualalla kesti kaiken rakennustyön ja nyt kurottelee kohti aurinkoa.

Pieni tehoneliöinen pihasaunani odottaa kylpijää...

Puolukoita metsät punaisenaan

Tämä vuosi näyttää olevan todella marjaisa. Kaikkia puutarhamarjoja on tullut pakastettua runsaasti ja samoin tehtyä höyrymehuakin.
Mustikoita tuli kerättyä vain muutama litra, koska inhoan sitä hommaa; hyttysiä ja paarmoja sekä yleensä helteistä säätä.
Nyt ovat vuorossa puolukat. Onneksi ehdin poimia viime viikonloppuna melkein sangollisen puolukoita ja nyt on mistä tehdä tuttuja juttuja ja kokeilla jotain vähän vieraampaakin.

 Äiti teki aina silloin tällöin lapsuudessa joko puolukoista tai karpaloista uuttamalla kauniin kirkasta ja kirpeää mehua. Ei se tainnut olla ihan parasta lasten mieleen ja nyt aikuisena ymmärrän, että taidettiin sitä tehdä "lantringiksi" aikuisten juomiin vaikka vodkan sekaan.
Ajattelin itsekin kokeilla pitkästä aikaa tätä sitruunahapolla uuttamalla valmistettavaa puolukkamehua. Pari päivää seos saa muhia jääkaapissa ja sitten huolellinen siivilöinti ja sokerin lisääminen. Sitten pullottaminen tai pakastaminen jos aikoo säilyttää pidempään.
Tuskin jaksan odottaa...

Mustikkapiirakkaa ja kylmää maitoa

Tätä herkkua ei voita mikään!
Perinteinen hyvään pullataikinaan tehty mustikkapiirakka ja kylmää maitoa. Mustikat omasta metsästä, omin käsin poimittu ja hyttysiä syötetty siinä samalla.
Yksinkertaisista asioista on iloa nauttia.

Näihin kahteen lasivuokaan riittää 2,5dl:n pullataikina ja reilu litra mustikoita sokerilla ja ehkä vähän perunajauholla höystettynä.

Torpan uusi asukas: Ahti-Katti

Ei se ole torppa eikä mikään ellei ole kissaa!
Nyt on Erikasmäessäkin oma hiirikissansa Ahti-Katti. Nimensä kisu on saanut torpan vuorossaan toisen entisen isännän mukaan.
Tämä pieni kaveri on joka paikassa kuin kotonaan eikä turhia hötkyile. Mutta leikkiä se osaa ja rakastaa vastalypsettyä kutunmaitoa.
Toivottavasti Ahti-Katista kehittyy iso ja riski kyläkolli.