Syksyn oman puutarhan luumusatoa 2016

En oikein vieläkään ymmärrä, että omasta torpan puutarhasta voi saada jopa luumuja. Vakituinen asuntomme sijaitsee pohjoisrinteessä, jossa aina tuulee ja tuiskutta eikä kova savimaakaan anna herkille hedelmäpuille armoa.

Suurin osa näistä makeista pikkuluumuista varmasti syödään sellaisenaan tuoreena, mutta ehkä jokunen päätyy tumman rommin ja sokerin kera purkkiin rommiruukuksi odottelemaan valmistumista vaniljajäätelön seuraksi. Nam!

Peltoviljelyä

Erikasmäen torppaan kuuluu vajaan hehtaarin tontti, josta puolet on peltoa ja viljelysmaata. Tai on ainakin ollut ennen. Nyt pelto on kasvanut lähes umpeen. Viime kesän ensimmäinen asia oli saada villiksi riehaantunut lupiinikasvusto edes vähän kuriin. Tänä kesänä täytynee tuoda pari lammasta niittotyöhön.

Pajukko puskee läpi jokapaikasta.

Tämä allaoleva surkean näköinen risukko on itseasiassa varsin tuottelias punaisten pienten luumujen pensaikko. Viime syksynä vain pienestä osasta pensasta saatiin jopa puolitoista sangollista luumuja. Myös muutama iso keltainen luumu ehdittiin poimia latvustoista ennenkuin linnut ehtivät ne syödä.

 Tästä ensimmäisestä omasta sadosta riitti syötävää niin tuoreena kuin säilöttäväksikin. Osa luumuista sai lasipurkkiin seurakseen sokeria ja tummaa rommia. Siellä ne ovat muhineet yhdessä ja ovat todella hyvä lisäke vaniljajäätelölle.