Ahdistusta lisäsi, että olen itse kasvattanut pelargoniat siemenestä ja kotosalla huonolla hoidolla saanut sen jo yhdestä talvesta selviämään.
Mutta en anna vielä periksi.... Yritin puhdistaa huonot osat pois ja siirtää loput mitä jäljelle jäi isoon rakennuspaljuun. Paljun vein torpan keittiöön ja kastelin mullan kevyesti.
Katsotaan mitä siitä kehkeytyy ajan kanssa. Nyt eletään helmikuun viikoa 6, joten vielä on pitkälti kesään ja pelargonian aikaa toipua. Kotoa lapsuudesta muistan kyllä mummun pelargonien olleen vähän paremman näköisiä siinä vaiheessa kun niitä talviteloilta otettiin heräilemään henkiin talvihorroksesta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti