Sivut

lauantai 11. heinäkuuta 2015

Kukkapenkin ensimmäistä "satoa"

Tässä muutama kuva alkukesästä tekemästäni kukkapenkistä ja sen ensimmäisestä kukkasadosta. Sen voi iloisena todeta, että kaikki mitä istutin, niin myös on lähtenyt kasvuun - sekin on jo pieni voitto!

Myös ensimmäisenä kesänä talon etelä/länsipäätyyn istuttamani köynnösruusu Flammentanz on päässyt kasvun alkuun ja kukkii ihanin punaisin kukin. Vielä sitä ei voi köynnökseksi sanoa, mutta eiköhän se siitä kasva.



Rohtosormustinkukka (Digitalis purpurea)


 
Isokirjokuunlilja (Hosta undulata), hopeatäpläpeippi (Lamium maculatum) ja timjami eli tarha-ajuruoho (Thymus vulgaris)

 Köynnösruusu Flammentanzin ensimmäiset kukat - viime kesän istutuksen jälkeen


Apua - Iso etana!

Tälläinen kauhistus löytyi tontin reunamalta vanhojen lahoavien eu-lavojen alta.

Onneksi se ei ole kuitenkaan pelätty tappajaetana eli Espanjansiruetana (Arion vulgaris) vaan kotoperäisempi ja harmittomampi harjaetanoihin kuuluva Ukkoetana (Limax cinereoniger), joka on muuten Euroopan suurin maaetana.
"Ukot" ovat suurempia kuin lähisukulaisensa Jättietanat (Limax maximus) nimestään huolimatta.  Ukkoetanan voi  sekoittaa jopa 14 cm pitkäksi kasvavaan Espanjasiruetanaan, niinkuin nytkin oli tapahtua. 

 

 Tämäkin Ukkoetana venyi noin 15cm pitkäksi matkatessaan eteenpäin







tiistai 30. kesäkuuta 2015

Kukkaportaat

Muutama vuosi sitten sain äitienpäivälahjaksi itsetehdyt kukkaportaat. Nyt niille on löytynyt hyvä paikka torpan ovenpielestä aurinkoiselta seinustalta.
Rentoakankaalit odottavat kukkapenkkiin siirtoa, ruohosipulit pääsyä salaattien mausteeksi ja valkoisessa ruukussa kaverilta saatu sipulikasvi (jonka nimeä en muista) menossa kukkapataan. Pelargonia ja verenpisara ovat ihan torppaan kuuluvia kesäkukkia. Nyt kun niitä ei vielä voi viedä sisälle keskelle remonttia, niin ovat tuossa silmänilona. 



Kukkapenkkiä ja kiviaitaa

Kun on niin kauniita kesäsäitä ollut - ei malta tehdä sisäremonttia. Ehtiihän sitä talvellakin.
Nyt tehdään naapurin nuoren rouvan kanssa melkein "ei kenenkään maalla" yhteisenä projektina kiviaidannetta ja kukkapenkkiä. Ihan omin voimin tästä ei olisi tullut mitään, mutta naapurin nuori isäntäkin saatiin tiimiin.
Kova urakka oli pyöritellä omalta tontilta löytyneet kivet käsipelillä paikoilleen.

 Tonttiraja kulkee noin metrin päässä tuosta naapurien ulkovajasta vasemmalle. Siitä siis alkaa torppani tontti. SIreeni pensas on ollut tuossa ilmeisesti jo vuosi tai vuosikymmeniä, mutta kiviaidanne on kadonnut tai poistettu.

  Kivet on pyöritetty paikoilleen ja montun muuttaminen kukkapenkiksi alkaa. Takana häämöttää maakellarin kumpu. Mitähän sen kanssa tekisi?

 Paljon on erilaista raivausmateriaalia kuopan pohjalla, mutta eiköhän ne sinne maadu.


Kun multaa ei ollut tarpeeksi eikä kukantaimiakaan, päätettiin täyttää kuoppaa hiljalleen. Siis kun ponit tuottavat lantaa, niin se tuodaan ensiksi paksuksi kerrokseksi sanomalehdin vuoratun montun pohjalle. Ostomulta levitetään päälle ja sitten itse istutustouhuihin.


Taimia ei ole tarkoitus ostella. Niitä lisätään penkkiin kun kotipihalta, kavereilta ja sukulaisilta liikenee harvennusten yhteydessä.



 Iso ala on täyttämistä vaille, mutta eiköhän se ainakin jo ensi kesänä ole valmis.





Penkkiin on nyt istutettu kevätkaihonkukkaa, kuunliljaa, komeamaksaruohoa, keltakukkaista matalaa maksaruohoa, suikeroalpia, noita punalehtisiä pikkukasveja joiden nimeä en tiedä (olisi kiva kyllä tietää!), kirjopeippiä, valkokukkaista peippiä, japanin angervoa, vuorenkilpeä, akileijaa ja tarha-alpia. 

Kaikki perennat sikin sokin rennosti. Suuri toive on vain että ne juurtuvat ja sitten katsotaan minne kukin oikeasti kuuluu.


Ihanaa kesää kaikille!















Haarapääskyn pesässä on jo ahdasta



Kaikki haarapääskyperheen (Hirundo rustica) viisi poikasta ovat kasvaneet vauhdilla. Vanhemmilla on täysi työ lennättää apposen auki oleviin pikkusuihin ruokaa.

 
 
 


perjantai 26. kesäkuuta 2015

Haarapääskynpojat ovat kuoriutuneet

Lampolan vanhojen kattohirsien lomaan pesän tehneen pääskypariskunnan poikaset ovat kuoriutuneet. Kaikista viidestä munasta on syntynyt pieni keltakurkkuinen ja harvauntuvainen pikkupääsky. Hienoa seurata niiden kasvua - äitipääskykään ei säiky kuvaamista ja liikkumista ihan pesän lähellä. Kyllä maalla on ihanaa.
Harmi vain että vanha kamerani ei ehtinyt reagoida poikasten liikehdintään.




tiistai 23. kesäkuuta 2015

Kaadetaanko kuusiaita vai ei?

 Nyt olisi ajankohtaista miettiä kuusiaidan kohtalo. Täysin ylipitkäksi kasvaneen kuusiaidan noin puolivälissä kulkee koko loppukylän sähköjohdot. Entä jos tulee myrsky ja katkoo latvukset ja niiden painosta myös sähkölinjat? Nyt jo säännöllisesti sähköyhtiö karsii oksistosta vapaaksi linjat, joten samalla kertaa saataisiin heidän työtään helpotettua ja omaa pihaa varjostavat noin 30 kuusipuuta pois.



 Kuvassa näkyykin selvästi vaakasuora harva kohta, josta linjat on otettu esille. Miten vaan käy vanhan tammen jos puuta alkaa kaatua.


Myös vanhat omenapuut viistävät kuusiaitaa. Kuusiaidan alaoksien välistä pilkistää näin kesäaikaan honteloita sireenien oksia. Ehkä siinä onkin ihan alkujaan ollut sireeniaidanne.