Vinttiaulan lattia uusiksi...

Ei mene kuten Strömsössä!  Timpurin työkaveriksi ilmaantui yhtenä aamuna iso rotta, joten jossain se mökissä asustelee. No tietysti yläaulan lattian alla! Ei kun koko lattia auki ja varsinainen labyrintti ja kaatopaikka sieltä löytyi. Kaikki irtonainen pois ja uudet eristeet tilalle. Lisäksi komeroon rotanpyydys.
Vielä ei ole kelmiä saatu jekutettua, mutta kyllä sekin päivä koittaa kun se ei voi enää herkkuja vastustaa ja sitten - Naps!
Joten tältä näyttää tällä hetkellä. Samalla sai lähteä vanha kaide.

Paljon on näitä rappuja aikoinaan kuljettu - portaikko vinttikammariin

Ovat ilmeisesti olleet joskus askelmat tumman ruskeat. Nyt väristä on vain aavistus jäljellä. Astinlaudat ovat kuluneet ja natisevat. Ihanan rustiikkia!

Alhaalta ylöspäin kohti "Ruusutarhaa"

 

 Mitä näille portaille tapahtuu remontin tohinassa ei ole vielä ajateltu - toisaalta jotain vanhaa ja aitoakin olisi kiva jossain muodossa säilyttää

Vanhaa hirsiseinää löytyi portaikon puolesta välistä

 Harmaa hirsipinta ei ole homeinen vaan kalkkivellillä joskus aikoinaan käsitelty. Mistähän aiemmasta rakennuksesta lie peräisin tuokin hirsi

Hassusti hirteen kaiverrettu ruma muoviputki keskellä seinää! Onneksi on hyvä timpuri, joka saa sen varmasti jotenkin taiottua piiloon

Ruusutapettia vinttikammariin...

Pikkuhiljaa alkaa vinttikammari saada kuosinsa. Puulattia on valmis ja ruusutapetit saatu päätyseinään. Viimeistelytöitä on vielä kosolti jäljellä, mutta nyt alkaa näyttää jo paljon paremmalta

 Lattia käsitellään kuultavan valkoisella Osmo Colorilla, ikkunoista puuttuu vielä puitteet ja lattialistat.

Vinttikammariin uutta lattiaa...

Vihdoinkin vinttikammariin asennetaan uusi lattia. Nyt se alkaa jo näyttää vanhan talon vinttikammarilta eikä retrolta 1970-luvun boksilta.


 

 Nyt mietityttää miten käsittelisi puupinnan. Remonttireiska oli kauhuissaan, kun kerroin MAALAAVANI koko lattian vaaleanharmaaksi kuten alakerrassakin. Jotta ei remonttireiska "löisi hanskoja tiskiin", lepyttelin miettiväni vaalealla puuvahalla käsittelyä. Katsotaan mihin päädyn.

Maalataan, maalataan vinttiaulaa aina vaan...

Eipä ole vinttiaulan maalaushomma juurikaan edennyt. Tai onhan sitä maalattu, mutta kun kolmaskaan kerros valkoista maalia ei tahdo peittää vanhaa kellastunut havupuupaneelia.

 

Hommaa siis vielä riittää vaikka kuinka. Noista levytetyistä ja punaisella muovimatolla peitetyistä portaista toivon saavani purkamalla esille elämää nähneet puiset astinlaudat.

Lisää valkoista maalia vinttiaulaan

Viikonloput ovat niin lyhyitä - ainakin siltä tuntuu kun yrittää saada "pientä pintaremonttia" aikaiseksi. Vähän lisää kattoa tuli pohjamaalatuksi ja osaa myös ehkä lopulliseen kuosiinsa.

 Kyllä pelotti kurottaa kohti kattoa tuossa portaikossa. Ei pää kestä korkeita paikkoja. Siksi osa seinää ja pari kattopaneeliakin jää vielä malaamatta - odottavat jotakuta kilttiä talkoolaista.

 

Jostain muusta remonttikohteesta oli jäänyt harmaata sisustusmaalia. Piti kokeilla olisikohan siitä päätyseinään. Ei ollut - ihan liian tummaa mielestäni noin pieneen tilaan. Tuossa kuvassa se näyttää vaaleammalta kuin todellisuudessa on. Siis huomenna maaliostoksille.

Vinttiaulan muutostyö alkaa

Torpan yläkertaan mentäessä on pieni vinttiaula. Jotain sillekin on tehtävä. Mikä tila siitä loppujen lopuksi tulee on vielä arvoitus.
Koira-apulaisen kanssa päätettiin kuitenkin aloittaa vanhojen ja kellastuneiden paneelien pohjamaalaamisella. Jo sekin teki ihmeitä - tila muuttui valoisammaksi ja puhtaammanoloiseksi. Muutaman maalikerroksen saa kyllä vielä sutia ennenkuin pinnasta tulee nättiä ja tasaista.

Vähän sitä sun tätä "tarpeellista" on raahattu vinttiin odottamaan mahdollista käyttöä.

Vanha ja ruma punainen 1970-luvun muovimatto on edelleen paikoillaan. Sitä ei tahdo saada irti millään. Niin hyvin ja paljon on jotain liimaa sen kiinnittämiseen käytetty.