Chilit itävät...

Sain chileihin hurahtaneelta kaveriltani tammikuun lopussa kirjelähetyksenä kahdeksan erilaista pientä chilinsiemen nyssäkkää.
En silloin ehtinyt niitä heti istuttaa ja vähän hävetti, kun olin ne saanut enkä niitä heti kylvänyt. Helmikuussa siten jokainen laji pääsi omaan nimikoituun purkkiinsa. Hyvä kastelu ja tuorekelmua suojaamaan ja muodostamaan mikroilmaston kuin kasvihuoneessa. Ja tietysti suojaan Ahti-Katilta!

Nyt on muutama lajike itänyt; Bird's Eye Baby, Gambian "mitälie", Numex Twilight, Pimenta Diomar ja Lemon Drop/ Lemon Hot.
Gambian siemenet olivat kaikki sinisiä. Ilmeisesti olivat tuholaissuojattuja kuten siemenviljakin meillä täällä.

Vielä elonmerkkejä odottelen mm. Rocotosta, Aji Benitosta ja Bolivian Rainbow'sta.

Omakasvattamat Cayenne Long Slimit ovat kaikesta huonosta hoidosta ja taitamattomuudesta huolimatta talvehtineet hyvin. Kohta vaihdan ne isompaan ruukkuun, lisään hevonpaskaa ja uutta multaa.

Mineriittilevyjen purkua ulkosaunasta

Tähän keljuun purkuhommaan saa kulumaan ilmeisesti tässä maaliskuussa melkein jokasen hetken minkä torpalla joutaa olemaan. Niin hidasta se on, kun vielä korkeanpaikan kammoisena täytyy hiljaa, hiljaa yrittää kavuta maanpintaa korkeammelle ja ensin varmistelle sata kertaa, että ikivanhat tikkaat pysyvät pystyssä.

Tämä punamullan-värinen pömpeli istuu kuitenkin huomattivasti paremmin torpan pihan miljööseen vaikka tälläisenä rujona kuin inhokki-mineriiteillä kuorrutettuna.
 





No, nyt on kolmesta seinästä purettu mineriitit, risainen tervapahvi poltettu ja pieni osa levyistä pakattua muovilaatikoihin kaatopaikalle vientiä varten.

Saunaosan päätyseinä on ihan laho. Eristepurut näyttävät kyllä kuivilta, mutta kaikki ne puretaan pois lopuksi.

 Yhtä pahalta näyttää takaseinäkin. Vihertyneitä levyjä on pudonnut, seinä pullistelee ja vuorilautoja on pudonnut...tai onkohan niitä edes ollutkaan koko räystään pituudelta..

Ensimmäiset kevään merkit puutarhassa 2017

Auringon valon ja lämmön voimasta ovat vanhassa kattilassa kasvattamani isomaksaruohot alkaneet puskea uutta kasvustoa esille.

Toivottavasti huomiseksi ennustettu "kevättalvenmyrsky" ei ihan pahaksi nouse ja tuhoa näitä hentoja kevään merkkejä.

Martta-nukkeni pellavapää

En ole pysynyt laskuissa montako kertaa olemme Martta-nukkekurssille viikottain kokoontuneet, mutta nyt alkaa nuken pää ja identiteetti hahmottua.

Kasvot ja ilme ovat valmiina suppusuuta ja kulmakarvoja myöten. Myös tukka on "kasvanut" päähän tälle "elovena-tytölle".

Jopa nimi tyttöselle alkaa muodostua huulilleni, mutta ei ihan vielä ole selkeinä tavuina ulos tavattavaksi.

Illan päätteeksi oli palattava taas kuin alkupisteeseen. Olen hukannut ensimmäisen nukenkropan jollakin ihmeellisellä tavalla ja nyt on tehtävä 2. versio.
Mutta ei se mennyt sekään kuin "strömsössä", vaan tuli ommeltua nurjat ja oikeat puolet sekaisin eikä ratkojalla ollut mitään tekoa, kun ommel oli tiheää 1,5 tikkiä.
Ja TAAS tein uuden 3. version. Olin ajatellut, että saattaisin tehdä jopa toisenkin nuken vaikka seuraavalla kurssilla ja kangasta riittäisi vaikka kokonaiseen sisarusparveen - eipä taidakaan riittää.

Ulkorakennuksen purkua ja uusia suunnitelmia

Torpassa alkaa pikkuhiljaa kaikki olla käyty remonttimielessä läpi. Nyt kolmen työntäyteisen vuoden jälkeen siirtyy katse  pihalla törröttävää röttelöön, jota myyjä nimitti saunaksi suihkulla.

 Ja kaikkea muuta - haiseva romuläjä!

 
 Eikä tälläkään kertaa päästy ilman niitä perinteisiä yllätyksiä, niinkuin vanhan rakennuksen remonteissa aina. Takaseinän mineriitit olivat alkaneet pullistella ja alla oli pelkkää lahoa. Mineriittilevyt oli naulattu kiinni seinään ilman mitään koolauksia, joten ei ole ilma kiertänyt alla. .Ilmeisesti muurahaiset olivat tykästyneet kosteaan lautaan ja tulos on myös sen mukainen.


 
 

 

 

Sisältä on jo vähän purettu paneelia katosta ja viety roinaa kaatopaikalle. Mutta hommia on kyllä runsaasti edessä.

Tänään sain purettua jonkin verran mineriittilevyjä sinne saakka mihin yletyin. Seuraavaksi täytyy tuoda tikkaat, jotta pääsen ihan katonrajaan irroitustöihin.

Mutta katsotaan mihin tässä projektissa edetään: Puretaan ja korjataan VAI puretaan kivijalkaan saakka ja rakennetaan uusi tilalle???

Martta-nukelle vaatetusta 1940-luvun henkeen

 Nyt on tulossa Martta-nukelle mekkoa. Ei siis niistä sini-kuviollisista kankaista, vaan vähän ankeammista sävyistä.

Kun tänä vuonna vietetään Suomi100v. juhlavuotta, niin olkoon Martta-nukellakin vähän 1930-1940-luvun henkinen vaatetus. Siksi päädyin tähän tummaruutuiseen kankaaseen. Tehdään sitten kesäksi jotain hempeämpää.
 
Liivihameen kasausta on nyt työn alla. On vaan niin haastavaa ommella pieniä kappaleita, kun ei vuosiin ole juuri ompelukoneeseen koskenut. Mutta kärsivällisyyttä...!

Metallivadin kukkasatoa

  Vuorotellen aloittavat erilaiset sipulikasvi-istutukseni kukinnan vanhassa metallivadissa. Kun edellinen lajike on uloskukkinut, niin seuraava on jo täydessä vauhdissa.

Nyt on vuorossa isokukkainen ja vähän erikoisennäköinen narsissi ja on se komea!